Sippolan alueella kyliä riittää, vaikka kouluolot muuttuvat alati
Puutunpa taas Sippolan koulun asioihin kun sen yläasteluokat jumittaa aina vaan uuden uljaan Kouvolamme "listassa". Itse kävin samassa koulussa kansalaiskoululuokat Saverolta käsin 1960-luvun alussa. Oppilaitoksemme nimi oli silloin Sippolan kansa- ja kansalaiskoulu.
Muistini mukaan Sippolan kansalaiskouluun tuli oppilaita Sippolan kirkonkylän, Järventaustan, Liikkalan, Turkian, Ruotilan, Hirvelän, Raussin, Saveron, Haapalan, Enäjärven, Saaramaan, Saares-Kelkan ja Kaipiaisten kansakouluista. Näiden koulujen kotikylistä ne koululaiset tulevat vieläkin Sippolan yläasteluokille, vaikka ala-asteet ovat jäljellä enää Sippolassa ja Kaipiaisissa.
Kaksi poikaani kävi sitten Sippolan koulun esikoulusta yläasteelle. Ala-aste ehti sinä aikana muuttaa Sippulähteen koulusta eli viipalekoulusta hometta pakoon Sippolan entiselle metsäkoululle ja sieltä yläkoulun viereen perusteellisesti kunnostettuun nykyiseen alakouluun.
Itse olen myöhemmin vuosien mittaan käynyt Sippolan koulussa mm. teknisen käsityön piirissä, Sippurastin, Sippolan Kunnon ja Satasien jumpissa, englannin tunnilla, venäjän tunnilla (1980-luvulla ja uudelleen 2000-luvulla), pankkituntien pidossa, koulun vanhempaintoimikunnan kokouksissa ja talkoissa, lasten joulujuhlissa ja erilaisten järjestöjen tilaisuuksissa.
Kuten edellä ilmenee Sippolan ja Kaipiaisten seudullakin muutoksiin kouluoloissa on totuttu. Mainittakoon, että 1990-luvulla Hirvelän ja Saveron kyläläiset oma-aloitteisesti yhdistivät koulunsa Raussin kouluksi. Raussin koulu on sen vuoksi alkanut ja loppunut kaksi kertaa. Koulusuunnittelun tempoilua ja lapsimäärien arvioinnin vaikeutta kuvaa se, että 1950-luvulla muutaman vuoden käytölle jääneen Raussin koulun lisäksi oltiin vähällä rakentaa Saittaran ja Enäjärven välille vielä Rajahongan koulu.
Sippolan koulun yläasteluokkia on yritetty siirtää 1980-luvulta lähtien Myllykoskelle ja Inkeroisiin. Ensin oli esteenä siirrettävän oppilasmäärän suuruus, puuttuvat tilat Inkeroisissa ja Myllykoskella sekä ylivoimaisen pitkät matkat Kaipiaisten, Saaramaan ja Saveron kylistä.
Yllättäen1990-luvulla tuli Sippolan koulun pelastukseksi lakimuutos, joka mahdollisti yläaste- ja ala-asteluokkien yhdistämisen. Sitten vielä vanha opettajien asuntola kunnostettiin ala-asteluokkia varten. Siitä lähtien koko Sippolan koulu on ollut samassa pihapiirissä ja erinomaisessa iskussa.
Suomalaisen maaseudun rakennemuutoksesta huolimatta Sippolan ja Kaipiaisten alueelle on kehittynyt monelle vähän huomaamatta lukuisia elinvoimaisia yrityksiä ja monet maatilatkin ovat Kaakkois-Suomen parhaita. Eipä ihme, että alueelle on syntynyt ja hakeutunut lapsiperheitä. Sippolan sekä Kaipiaisten koulujen oppilasmäärien kehitykset ovat 2000-luvulla olleet varsin mukavia verrattuna tuotannon alasajojen riivaamien tehdastaajamien lapsitilanteeseen .
Kaikesta huolimatta Jukolanviestikesänä 2005 Anjalankosken jääräpäät yrittivät äkkirynnäköllä saada aikaan päätöksen mm. Sippolan yläasteluokkien lopettamisesta. Sekin torjuttiin. Elokuussa mediavyörytyksen pehmittämä Anjalankosken kaupunginvaltuusto istui kello 18.00:sta yli puolen yön, mutta ei lopettanut Sippolan yläasteluokkia. Tappiona tosin kärsittiin silloin Enäjärven koulun ja Sippolan neuvolan lopettaminen.
Tuskin se Sippolan koulusta johtui, mutta 34-vuotisen taipaleensa jälkeen Anjalankoski liittyi vuoden 2009 alusta kuuden kunnan muodostamaan uuteen Kouvolan kaupunkiin. Palvelurakenteet rauhoitettiin yhdistymissopimuksessa kolmeksi vuodeksi ja yhdistyvien kuntien henkilökunnan työsuhdeturva viideksi vuodeksi. Eli aikaa piti olla rauhoittua ja kehittää uutta uljasta Kouvolaamme ja sen mukana mielestäni kaupunkimme suhteellisesti parasta osaa, elinvoimaisia maaseutukyliämme.
Mutta kaikkea sitä luulee. Kouvolan sekasortoisesta koulusuunnittelusta voimme lukea viime kuukausien lehdistä ja monilta nettisivuiltakin.
Vääntö jatkuu toistaiseksi.
Matti Paakala, hallintonotaari Sippolasta
tiistai 5. tammikuuta 2010
perjantai 11. joulukuuta 2009
Koulunkäyntiä
Kun menin Saveron kansakouluun vuonna 1955, oli meitä Saveron koululaisia 79. Luokkia oli seitsemän jaettuna kolmelle opettajalle. Kahdeksas jatkoluokka mukaan lukien oppilaita oli 1950-luvulla joinakin vuosina yli 100 (ks. Savero-kirja s 288). Neljännen luokan jälkeen aina muutama oppilas lähti oppikouluun, useimmiten Kouvolaan. Saman kaupungin hyvistä vaatekaupoista käytiin myös ostamassa kuusijuhlapuku ja muitakin kouluvaatteita.
Vuonna 1960 Saveron koulu muuttui kuusiluokkaiseksi. Käytiin linja-autolla Sippolassa 7. ja 8. luokka kansalaiskouluna. Aikanaan Saveron lapset sitten kävivät Sippolassa kunnallista keskikoulua ja Sippolan yläastetta. Vuonna 1992 Saveron ala-aste yhdistettiin Hirvelän ala-asteen kanssa Raussin ala-asteeksi. Sitten Raussin ala-aste yhdistettiin jo Sippolan ala-asteeseen, joka toimi väliaikaisesti Halla-Sippolan rakennuksissa Hevoshaan arboretumin ja aarnimetsän tuntumassa mitä ihanimmassa puistoympäristössä.
Nyt Saveron lapset ovat käyneet jo useamman vuoden Sippolan koulussa esikoulua, ala-asteluokkia sekä yläasteluokkia. Saverolaiset ovat viettäneet koulupäivänsä mm. Sippolan kirkonkylän, Hirvelän, Liikkalan, Ruotilan, Haapalan ja Matarojan lasten kanssa. Yläasteluokille on mukaan tullut vielä Kaipiaisten, Enäjärven ja Saaramaan lapset. Kaikissa näissä kylissä on minullekin paljon tuttuja ihmisiä jo kansalaiskouluajoiltani ja vielä enemmän myöhemmiltä työvuosiltani. Näistä kylistä on 50 vuotta käyty Sippolan kirkonkylässä koulua. Vanhemmat ovat hyvin tienneet, että missä ja minkälaisessa koulussa heidän lapsensa käy.
Moneen muuhun Sippolan seudun kylään verrattuna saverolaisille 2009 alkanut uusi Kouvola ei pitänyt kummoinen järkytys olla. Kaksikin kuntarajaa Saveron kylän ja vanhan Kouvolan kaupungin väliltä vain poistui. Utin suuntaan oli jo aiemmin valmistunut hyvä pikitie ja rautatien eritasoristeys. Kouluasioissa Haukkasuon reunalta suunniteltiin Utin ala-asteelle menoa. Myös Kouvolan lukiot, Pohjois-Kymen musiikkiopisto ja peruskoulunkin musiikkiluokat olisivat nyt samassa kunnassa. Tosin Kouvolaan on Saverolta osin vilkasta pikitietä 20 kilometriä kun Sippolaan on vain 10 km vähän huonompaa, mutta rauhallista kylätietä.
Suunniteltiin ja odoteltiin toiveikkaana Saverollakin uusia Kouvolan hyötyjä. Ensimmäinen Kouvolan vuosi ei loppuun ehtinyt kun Kouvolan johtajien avaus tuli. Konsultin laskelmien mukaan saadaan isot säästöt Kouvolan kaupungille ja hyvät valinnaisaineet Saveron lapsille kun he alkavat mitä pikimmin käymään yläasteluokkansa Inkeroisissa. Siinä ei kuulemma paljon haittaa kolmena lukuvuotena aamuin illoin yli 25 km paikoin kiharaista hiekkatietä, välillä kurvikasta kestopäällystettä ja jokerina yhden Suomen vaarallisimman runkotien ylitys.
Onneksi suunnitelma kuitenkin taitaa olla vain painajaisuni ja samaa sarjaa kuin Kouvolan timanttitornit, Repoveden kirnu ja vanhan Kouvolan Kiina-haaveilut. Suunnitelmasta palkkion nostanut konsulttikin oli vielä reilut kaksi vuotta sitten Sippolan ja Kaipiaisten koulupiirien kokoisen Lemin kunnan sivistysjohtaja, vaikka tohtori onkin. Siirtyi sitten 1.11.2007 Suomen kyläkouluja hävittämään.
Anjalankosken vallanpitäjäthän kävivät Sippu Jukolan kesänä 2005 äkkirynnäköllä koulujen ja neuvoloiden kimppuun. Lopullinen päätös yritettiin tehdä silloin alle kuukauden kuluessa suunnitelman julkistamisesta. Sippolan seudulla onnistuttiin silloin kovalla työllä torjumaan iso osa hävityksestä, mutta pahana tappiona koen edelleen Sippolan neuvolan lopettamisen. Hyvät tilat ovat olleet kohta neljä vuotta tyhjillään. Tilojen lämmityskulut kyllä juoksevat kaikki talvet. Toivottavasti tiloihin saadaan siirrettyä mahdollisimman nopeasti Sippolan päiväkoti, joka on monet vuodet ollut Senaattikiinteistön ahtaissa tiloissa vuokralla.
Arvaan, että nyt Kouvolassa koulujen hävittäjillä on taktiikkana väsytyskeskustelut. Lapsiperheiden suurimmat höyryt lasketaan aluksi päin suunnittelijoita ja kovanahkaisia virkamiehiä. Kuvitellaan, että herkät valtuutetut saadaan päättämään kouluasia kevättalvella laimeammassa ilmapiirissä esimerkiksi Vancouverin Olympialaisten aikaan. Tosin keskustelun pohjanakin suunnitelma on aivan töppö. Esimerkiksi sivun 21 karttaan on Sippolan ja Kaipiaisten alueelle jäänyt merkitsemättä yli 100 kuljetusoppilasta, Sippolan ala-aste on merkitty Liikkalaan ja muilla sivuilla kuljetusreitit miten sattuu.
Koulumomentin päälle on jo tähän mennessä kokoontunut monenlaisia tilaajia ja tuottajia. Ohjausryhmän, tuottajajohtokunnan ja tilaajalautakunnan kokouksien jälkeen kaupungin hallitus tehnee ehdotuksensa kaupungin valtuuston päätöstä varten tammi-helmikuussa. Sitä ennen mm. koulujen vanhempainyhdistykset, yksittäiset lapsiperheiden vanhemmat ja kylätoimikunnat vääntävät rautalangasta vallanpitäjille, että konsultin koulusuunnitelma on väärään aikaan ja väärin tehty.
Minun kantani on, että monestakin syystä olisi parasta puhaltaa Kouvolan kuuma ja sekava koulupeli poikki ainakin vuodeksi. Saisi niihin pohjatietoihinkin jotain tolkkua. Kouvolan kaupungin päättäjät voisivat vuodeksi keskittyä mm. kaupungin elinkeinoyhtiöiden, sairaalapiirin ja kiinteistöjen selvittämiseen. Pienenä asiana Sippolan koulussakin pitää pihaa muotoilla ja rajan ryteikköä siistiä.
Kouluviranomaiset voivat lisätä koulusuunnitelmaan mm. koulualueiden ennakoitavissa olevat muuttovoitot ja toisaalta muuttotappiot ja ne nimenomaan lapsiperheiden osalta. Kouvolan koulujen kotisivut pitää kiireesti yhtenäistää ja laittaa edustavaan kuntoon.
Savero on Sippolan seudun monen muun kylän tavoin Suomen elinvoimaisinta maaseutua. Sippolan ja Kaipiaisten seudulta löytyy monta Kaakkois-Suomen ja koko Suomenkin kärkiyritystä ja maatilaa.
Laitoin tänne blogiini vähän muuteltuna tämän kirjoituksen kun se ei kerinnyt Savero-lehden joulunumeroon.
Hyviä päivähoitoja, koulupäiviä, joululomaa ja muutenkin joulunaikaa!
Vuonna 1960 Saveron koulu muuttui kuusiluokkaiseksi. Käytiin linja-autolla Sippolassa 7. ja 8. luokka kansalaiskouluna. Aikanaan Saveron lapset sitten kävivät Sippolassa kunnallista keskikoulua ja Sippolan yläastetta. Vuonna 1992 Saveron ala-aste yhdistettiin Hirvelän ala-asteen kanssa Raussin ala-asteeksi. Sitten Raussin ala-aste yhdistettiin jo Sippolan ala-asteeseen, joka toimi väliaikaisesti Halla-Sippolan rakennuksissa Hevoshaan arboretumin ja aarnimetsän tuntumassa mitä ihanimmassa puistoympäristössä.
Nyt Saveron lapset ovat käyneet jo useamman vuoden Sippolan koulussa esikoulua, ala-asteluokkia sekä yläasteluokkia. Saverolaiset ovat viettäneet koulupäivänsä mm. Sippolan kirkonkylän, Hirvelän, Liikkalan, Ruotilan, Haapalan ja Matarojan lasten kanssa. Yläasteluokille on mukaan tullut vielä Kaipiaisten, Enäjärven ja Saaramaan lapset. Kaikissa näissä kylissä on minullekin paljon tuttuja ihmisiä jo kansalaiskouluajoiltani ja vielä enemmän myöhemmiltä työvuosiltani. Näistä kylistä on 50 vuotta käyty Sippolan kirkonkylässä koulua. Vanhemmat ovat hyvin tienneet, että missä ja minkälaisessa koulussa heidän lapsensa käy.
Moneen muuhun Sippolan seudun kylään verrattuna saverolaisille 2009 alkanut uusi Kouvola ei pitänyt kummoinen järkytys olla. Kaksikin kuntarajaa Saveron kylän ja vanhan Kouvolan kaupungin väliltä vain poistui. Utin suuntaan oli jo aiemmin valmistunut hyvä pikitie ja rautatien eritasoristeys. Kouluasioissa Haukkasuon reunalta suunniteltiin Utin ala-asteelle menoa. Myös Kouvolan lukiot, Pohjois-Kymen musiikkiopisto ja peruskoulunkin musiikkiluokat olisivat nyt samassa kunnassa. Tosin Kouvolaan on Saverolta osin vilkasta pikitietä 20 kilometriä kun Sippolaan on vain 10 km vähän huonompaa, mutta rauhallista kylätietä.
Suunniteltiin ja odoteltiin toiveikkaana Saverollakin uusia Kouvolan hyötyjä. Ensimmäinen Kouvolan vuosi ei loppuun ehtinyt kun Kouvolan johtajien avaus tuli. Konsultin laskelmien mukaan saadaan isot säästöt Kouvolan kaupungille ja hyvät valinnaisaineet Saveron lapsille kun he alkavat mitä pikimmin käymään yläasteluokkansa Inkeroisissa. Siinä ei kuulemma paljon haittaa kolmena lukuvuotena aamuin illoin yli 25 km paikoin kiharaista hiekkatietä, välillä kurvikasta kestopäällystettä ja jokerina yhden Suomen vaarallisimman runkotien ylitys.
Onneksi suunnitelma kuitenkin taitaa olla vain painajaisuni ja samaa sarjaa kuin Kouvolan timanttitornit, Repoveden kirnu ja vanhan Kouvolan Kiina-haaveilut. Suunnitelmasta palkkion nostanut konsulttikin oli vielä reilut kaksi vuotta sitten Sippolan ja Kaipiaisten koulupiirien kokoisen Lemin kunnan sivistysjohtaja, vaikka tohtori onkin. Siirtyi sitten 1.11.2007 Suomen kyläkouluja hävittämään.
Anjalankosken vallanpitäjäthän kävivät Sippu Jukolan kesänä 2005 äkkirynnäköllä koulujen ja neuvoloiden kimppuun. Lopullinen päätös yritettiin tehdä silloin alle kuukauden kuluessa suunnitelman julkistamisesta. Sippolan seudulla onnistuttiin silloin kovalla työllä torjumaan iso osa hävityksestä, mutta pahana tappiona koen edelleen Sippolan neuvolan lopettamisen. Hyvät tilat ovat olleet kohta neljä vuotta tyhjillään. Tilojen lämmityskulut kyllä juoksevat kaikki talvet. Toivottavasti tiloihin saadaan siirrettyä mahdollisimman nopeasti Sippolan päiväkoti, joka on monet vuodet ollut Senaattikiinteistön ahtaissa tiloissa vuokralla.
Arvaan, että nyt Kouvolassa koulujen hävittäjillä on taktiikkana väsytyskeskustelut. Lapsiperheiden suurimmat höyryt lasketaan aluksi päin suunnittelijoita ja kovanahkaisia virkamiehiä. Kuvitellaan, että herkät valtuutetut saadaan päättämään kouluasia kevättalvella laimeammassa ilmapiirissä esimerkiksi Vancouverin Olympialaisten aikaan. Tosin keskustelun pohjanakin suunnitelma on aivan töppö. Esimerkiksi sivun 21 karttaan on Sippolan ja Kaipiaisten alueelle jäänyt merkitsemättä yli 100 kuljetusoppilasta, Sippolan ala-aste on merkitty Liikkalaan ja muilla sivuilla kuljetusreitit miten sattuu.
Koulumomentin päälle on jo tähän mennessä kokoontunut monenlaisia tilaajia ja tuottajia. Ohjausryhmän, tuottajajohtokunnan ja tilaajalautakunnan kokouksien jälkeen kaupungin hallitus tehnee ehdotuksensa kaupungin valtuuston päätöstä varten tammi-helmikuussa. Sitä ennen mm. koulujen vanhempainyhdistykset, yksittäiset lapsiperheiden vanhemmat ja kylätoimikunnat vääntävät rautalangasta vallanpitäjille, että konsultin koulusuunnitelma on väärään aikaan ja väärin tehty.
Minun kantani on, että monestakin syystä olisi parasta puhaltaa Kouvolan kuuma ja sekava koulupeli poikki ainakin vuodeksi. Saisi niihin pohjatietoihinkin jotain tolkkua. Kouvolan kaupungin päättäjät voisivat vuodeksi keskittyä mm. kaupungin elinkeinoyhtiöiden, sairaalapiirin ja kiinteistöjen selvittämiseen. Pienenä asiana Sippolan koulussakin pitää pihaa muotoilla ja rajan ryteikköä siistiä.
Kouluviranomaiset voivat lisätä koulusuunnitelmaan mm. koulualueiden ennakoitavissa olevat muuttovoitot ja toisaalta muuttotappiot ja ne nimenomaan lapsiperheiden osalta. Kouvolan koulujen kotisivut pitää kiireesti yhtenäistää ja laittaa edustavaan kuntoon.
Savero on Sippolan seudun monen muun kylän tavoin Suomen elinvoimaisinta maaseutua. Sippolan ja Kaipiaisten seudulta löytyy monta Kaakkois-Suomen ja koko Suomenkin kärkiyritystä ja maatilaa.
Laitoin tänne blogiini vähän muuteltuna tämän kirjoituksen kun se ei kerinnyt Savero-lehden joulunumeroon.
Hyviä päivähoitoja, koulupäiviä, joululomaa ja muutenkin joulunaikaa!
maanantai 23. marraskuuta 2009
Sippolan Joulunavaus pe 27.11.2009 klo 18
Sippolassa tapahtuu:
Tämän viikon perjantaina se taas on, Sippolan Joulunavaus. Lumitilanne näyttää ainakin vielä alkuviikosta siltä miltä nykyiset talvet monta kertaa on, mustaa vaan.
Muutoin järjestelyt sujuu hyvin ja Joulunavauksen kustannuksiin osallistuu ennätysmäärä paikkakuntamme erinomaisia yrityksiä. Monia vuosiahan yrityksiä oli 40, sitten viime vuonna 45, mutta nyt jo tasan 50 yritystä tai muuta toimijaa.
Tervehdyksiä esittävät Kouvolan kaupunki, Anjalankosken seurakunta, Ulko-sippolalainen ja Vuoden Vonteeni. Perinteisesti Sippolan kirkkokuoro esittää aluksi jouluisia lauluja.
Lämpötilaveikkaus, Hirvien Grilli ja Sippolan seudun yrittäjien tarjoama jouluglögi ovat avauksen vakiot.
Käsityöläisten Joulupuoti Sippolan kotiseutumuseolla on Joulunavauspäivänä auki klo 12 - 20. Muuten se on auki 23.11. - 20.12. ma - pe klo 12 - 18 ja la - su klo 12 - 16, ei kuitenkaan itsenäisyyspäivänä 6.12.
Kotikaupunkimme Kouvolan yksi vanhimpia ja historialtaan maineikkaimpia kaupunginosia avaa näin joulunajan ja samalla tähyää jo sitä, mitä tuo sippolalaiselle toinen vuosi Kouvolassa.
tiistai 20. tammikuuta 2009
Ensimmäinen suoritukseni
Kouvolan henkilöstölautakunta
Kouvolan kunnallisvaalien tulos oli osaltani ne 77 ääntä ja henkilöstölautakunnan varajäsenen paikka. Kun varsinaiselle jäsenelle tuli este, olin tänään kyseisen lautakunnan kokouksessa. Kokoukseen osallistuminen oli samalla elämäni ensimmäinen tehtävä kunnallisessa luottamustoimessa.
Kokouksen kulussa oli mielestäni positiivista lautakunnan jäsenten sekä kaupungin henkilöstöhallinnon johtavien viranhaltijoiden esittäytyminen. Keskustelun ilmapiiri oli leppoisa, puheenvuoroja käytettiin vilkkaasti eikä päälle puhumista silti ollut. Oikein oli positiivista siihen verraten, mitä olen kuullut joistakin muista kokouksista.
Aika paljon oli jo kokouksen esittelijöillä valmiina henkilöstöhallintoon liittyviä ohjelmia. Kouvolan kaupungilla on nyt töissä 5900 ihmistä, joista 4600 vakinaisessa työsuhteessa. Henkilöstö on peräisin kuuden kunnan ja kolmen kuntayhtymän organisaatioista. Yhteen sovitettavaa riittää. Lisäksi pitää järjestellä suurien ikäluokkien eläkkeelle lähtö niin, että henkilöstön lukumäärää voi vähentää ja samanaikaisesti suunnata työvoimaa sinne, missä siitä on jo nyt suurikin puute.
Asialistalla oli paljon lautakunnan järjestäytymiseen ja henkilöstöhallinnoinnin alkuunlähtöön liittyviä asioita. Niihin liittyvistä päätöksistä tulee tiedotusta virallista reittiä.
Paremmin nämä Kouvolan asiat ovat hanskassa kuin maailman talousasiat.
Kokouksemme aikana astui myös Amerikan uusi presidentti virkaansa. Amerikan presidentin vaihtuminen on mielestäni viime kuukausien maailman tapahtumista ehkä ainoa sellainen, jolla voisi olla positiivisia vaikutuksia Suomeen saakka.
Tärkeä Kouvolan kaupunginjohtaja-asia on ehkä vähän huomaamattomasti järjestelyvaiheessa.
Tässä muuta kun seurailee Kouvolan alkuunlähtöä, maailman talouskriisiä ja Obaman edesottamuksia.
Kouvolan kunnallisvaalien tulos oli osaltani ne 77 ääntä ja henkilöstölautakunnan varajäsenen paikka. Kun varsinaiselle jäsenelle tuli este, olin tänään kyseisen lautakunnan kokouksessa. Kokoukseen osallistuminen oli samalla elämäni ensimmäinen tehtävä kunnallisessa luottamustoimessa.
Kokouksen kulussa oli mielestäni positiivista lautakunnan jäsenten sekä kaupungin henkilöstöhallinnon johtavien viranhaltijoiden esittäytyminen. Keskustelun ilmapiiri oli leppoisa, puheenvuoroja käytettiin vilkkaasti eikä päälle puhumista silti ollut. Oikein oli positiivista siihen verraten, mitä olen kuullut joistakin muista kokouksista.
Aika paljon oli jo kokouksen esittelijöillä valmiina henkilöstöhallintoon liittyviä ohjelmia. Kouvolan kaupungilla on nyt töissä 5900 ihmistä, joista 4600 vakinaisessa työsuhteessa. Henkilöstö on peräisin kuuden kunnan ja kolmen kuntayhtymän organisaatioista. Yhteen sovitettavaa riittää. Lisäksi pitää järjestellä suurien ikäluokkien eläkkeelle lähtö niin, että henkilöstön lukumäärää voi vähentää ja samanaikaisesti suunnata työvoimaa sinne, missä siitä on jo nyt suurikin puute.
Asialistalla oli paljon lautakunnan järjestäytymiseen ja henkilöstöhallinnoinnin alkuunlähtöön liittyviä asioita. Niihin liittyvistä päätöksistä tulee tiedotusta virallista reittiä.
Paremmin nämä Kouvolan asiat ovat hanskassa kuin maailman talousasiat.
Kokouksemme aikana astui myös Amerikan uusi presidentti virkaansa. Amerikan presidentin vaihtuminen on mielestäni viime kuukausien maailman tapahtumista ehkä ainoa sellainen, jolla voisi olla positiivisia vaikutuksia Suomeen saakka.
Tärkeä Kouvolan kaupunginjohtaja-asia on ehkä vähän huomaamattomasti järjestelyvaiheessa.
Tässä muuta kun seurailee Kouvolan alkuunlähtöä, maailman talouskriisiä ja Obaman edesottamuksia.
torstai 27. marraskuuta 2008
Sippolassa tapahtuu 28.11.2008
Sippolan Joulunavaus pe 28.11. klo 18.00
Taitaa olla tänä vuonna neljästoista kerta kun vietämme Sippolan Joulunavausta Kotiseutumuseon ja Pub Wilhelmiinan edustoilla.
Jännitys tihenee perjantai-iltana kun katuvalot pimenevät, tienvarren soihdut lepattavat, kynttiläkulkue lähestyy ja sitten syttyvät joulukuusen valot.
Kaupungin, Seurakunnan ja Vonteenin tervehdyksistä arvaillaan puheiden sisältöä. Kaupungin tervehdyksen on luvannut esittää hieman aiemmista vuosista poikkeavasti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja Markku Pakkanen.
Kirkkokuoro, lämpötilaveikkaus, Hirvien grilli, Yrittäjien jouluglögi ja joulupukki ovat muita vuosittain toistuneita traditioita.
Käsityöläisten Joulupuoti on Sippolan museolla auki koko joulunavauksen ajan. Muutoin puoti on avoinna 23.11.-17.12. ma-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16. Itsenäisyyspäivän aukioloaika ilmoitetaan myöhemmin.
Sippolan ja lähikylien talouksiin jaettavaan lämpimän punaiseen Joulunavauskirjeeseen on halunnut nimensä 44 Sippolan Seudun yrittäjää. Joitakin poisjääneitä on jo ilmoittautunut tulevansa seuraavaan Joulunavaukseen mukaan.
Hurjien pyryjen jälkeen on luvattu perjantaiksi poutaista ja leutoa talvisäätä. Kukahan tekisi lumiukkoja?
Taitaa olla tänä vuonna neljästoista kerta kun vietämme Sippolan Joulunavausta Kotiseutumuseon ja Pub Wilhelmiinan edustoilla.
Jännitys tihenee perjantai-iltana kun katuvalot pimenevät, tienvarren soihdut lepattavat, kynttiläkulkue lähestyy ja sitten syttyvät joulukuusen valot.
Kaupungin, Seurakunnan ja Vonteenin tervehdyksistä arvaillaan puheiden sisältöä. Kaupungin tervehdyksen on luvannut esittää hieman aiemmista vuosista poikkeavasti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja Markku Pakkanen.
Kirkkokuoro, lämpötilaveikkaus, Hirvien grilli, Yrittäjien jouluglögi ja joulupukki ovat muita vuosittain toistuneita traditioita.
Käsityöläisten Joulupuoti on Sippolan museolla auki koko joulunavauksen ajan. Muutoin puoti on avoinna 23.11.-17.12. ma-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16. Itsenäisyyspäivän aukioloaika ilmoitetaan myöhemmin.
Sippolan ja lähikylien talouksiin jaettavaan lämpimän punaiseen Joulunavauskirjeeseen on halunnut nimensä 44 Sippolan Seudun yrittäjää. Joitakin poisjääneitä on jo ilmoittautunut tulevansa seuraavaan Joulunavaukseen mukaan.
Hurjien pyryjen jälkeen on luvattu perjantaiksi poutaista ja leutoa talvisäätä. Kukahan tekisi lumiukkoja?
sunnuntai 9. marraskuuta 2008
Sotimista Sippolan seudulla
Loppuuko Kouvola Uttiin?
Viime maanantaina Kouvolan Sanomissa toimittaja Juha Eerikäisen jutun yhteydessä oli kartta, jossa Kaipiaisten kohdalle oli kirjoitettu Utti ja Kaipiaista ei sitten minnekään. Naureskelimme täällä Sippolassa, että onkohan uusi kotikaupunki vähän ylivoimaisen suuri asemakylän ympyröihin tottuneelle toimittajalle kun tollalailla lipsahti.
Kouluaikanani oli sanonta: Ulkomaille Uttiin, kaukomaille Kaipiaisiin ja Saaramaalla on maailmanloppu. Jos Saaramaan saunan nurkan takaa sormella koitti, niin siellä oli tyhjää vaan.
Sippolan ja Kaipiaisten seudun sotilaskohteista:
Tänä aamuna Kouvolan Sanomia lukiessani alkoi kuitenkin tosissaan keljuttamaan. Kulttuuritoimittaja Pirjo Palorannan sotilaskaupunkijutussa oli taas kartta, josta Kaipiaisten ja Sippolan osuutena loisti tyhjä neljännes. Muualle oli kyllä asioita laitettu Savitaipaleen puolella olevaa Järvitaipaleen linnaketta myöten.
Liikkalan linnake kuuluu samaan 1780- ja 1790-lukujen vaihteessa Marsalkka Suvorovin johdolla rakennettuun linnakeketjuun kuin Utti ja Järvitaipalekin. Asiaan voi tutustua Museoviraston sivuilla nettiosoitteessa www.fort.fi tai kirjoittamalla vain googleen "Liikkalan linnake".
Ruotsin kuningas Kustaa III:nnen sotatoimiin 1788-1790 kuuluvat Sippolan seudulla Liikkalan taistelu, Kaipiaisten taistelu, Sippolan taistelu ja muut pienemmät kahakat. Kohta Liikkalan taistelun 3.7.1789 jälkeen eli 6.7.1789 Kustaa III vieraili Sippolan hovissa Johan von Daehnin ja hänen puolisonsa Katarinan vieraina.
Edellä mainittujen sotien alkuvaiheessa kirjoitettiin 9.8.1788 Liikkalan nootti ja sen jälkeen 12.8.1788 Anjalan liittokirja. Liikkalan noottikirjettä kuriirina Pietariin vienyt majuri Johan A Jägerhorn oli Venäjälle siirtyneen itsenäisyysmiehen Yrjö Maunu Sprengtportenin tavoin Sippolan hovissa usein nähty vieras. Sippolan hovin silloinen isäntä hovineuvos Johan von Daehn oli yhteyksissä Venäjän hallitukseen. Kirjeenvaihdosta selviää, että Johan von Daehn suunnitteli jopa sellaista vallankaappausta, jossa Suomi Venäjän avulla irroitettaisiin Ruotsista.
Asioista löytyy tietoa mm. Kirsti Sirasteen toimittamista ja Koti-Sippola ry:n kustantamista Koti-Sippola, von Daehnit ja Sippolan hovi sekä Koti-Sippola II -kirjoista. Kaikkia kirjoja on ostettavissa mm. allekirjoittaneelta.
Vakinaista sotaväkeä Sippolan alueella on ollut sijoitettuna vain Liikkalaan. Vuodesta 1745 lähtien Venäjä sijoitti Liikkalaan noin 170 miestä leiriin sekä kyläläisten asumuksiin. Kustaa III taistelujen ja Liikkalan nootin aikana leirissä oleili lyhyen aikaa vuorostaan Ruotsi-Suomen sotajoukot v 1789. Myös kuninkaan päämaja oli silloin kaksi viikkoa Liikkalassa.
Vuosina 1804 - 1808 venäläiset rakensivat Liikkalaan kasarmit noin 170 miehelle. Vahvuuteen kuului lisäksi 4 kasakkaa, 1 upseeri, korpraalikunta, välskäri ja rummunlyöjä. Kasarmit purettiin 1835.
Liikkalan osalta löytyy tietoa mm. Laila Sepän toimittamasta Liikkalan kyläkirjasta ja Kirsti Hellgrenin toimittamasta Sippolan historiasta
Muuta sotimiseen liittyvää:
Suoranaisesti sotatapahtumiin ei liity Venäjän keisarin tsaari Aleksanteri I:sen yöpyminen Sippolan hovissa 7.6.1803 kiertomatkallan Vanhassa Suomessa. Vai oliko sekin jo vuonna 1808 alkaneen Suomen sodan valmisteluja. Suomen sodassahan Venäjä valloitti koko Suomen, mutta samalla muodostettiin Suomen suurruhtinaskunta, jolla oli laaja itsehallinto. Mainittakoon, että Suomi sai Venäjän vallan aikana myös oman rahan, markan v 1860. Nyt EU-aikana ei ole enää sitäkään.
Suomen sodan aikana Sippolassa ei taisteluita käyty niinkuin ei suurimmassa osassa uutta Kouvolaa, koska Kymijoen itäpuoli oli silloin jo Vanhaa Suomea ja valmiiksi Venäjän puolella.
Isonviha 1700-luvun alkupuolella ohitti Sippolan taisteluitta, mutta Sippolan siviiliväestö oli silloin ahdingossa Pietari Suuren joukkojen kanssa niinkuin siviiliväestö muuallakin Suomessa. Pelastaakseen kappelinsa kellon vuonna 1713 sippolalaiset upottivat sen perimätiedon mukaan läheiseen Kirkkolammiin, mistä sitä ei etsinnöistä huolimatta ole vieläkään löydetty.
Hattujen sodan eli pikkuvihan jälkeen 1743 koko Kymijoen itäpuoli eli suurin osa uutta Kouvolaa jäi vuonna 1721 syntyneen Vanhan Suomen puolelle. Se oli sellainen osa Venäjää, jossa oli kuitenkin Ruotsinvallan aikainen lainsäädäntö ja hallintojärjestelmä. Kun ruotsalaiset virkamiehet vetäytyivät Ruotsin puolelle otettiin tilalle esim. Baltian saksalaisia virkamiehiä. Baltian saksalaisia olivat myös Sippolan hovia yli 100 vuotta isännöineet von Daehnit.
Nykyistä huoltorykmenttiä vastasi entisaikaan ratsutilalliset. Sippolan alueella on ollut paljon ratsutiloja Ruotsinvallan aikana. Vanhan Suomen aikana Venäjän sotaväen pakko-otot alkoivat 1700-luvun lopussa.
Sotateollisuutta oli Turpaan ruutitehdas, joka tuli kuuluisaksi Turpaan pamauksesta. Tehdas nimittäin räjähti 19.5.1890. Ihmeen kaupalla kaikki työntekijät säilyivät hengissä. Syynä saattoi olla ruokatauon aika ja se, että suurimmat ruutivarastot pystyttiin varjelemaan syttymiseltä.
Uudemmasta sotahistoriasta Sippolan seudulla:
Antti Sepän toimittamasta Savero-kirjasta ilmenee, että Haukkasuolla on ollut yli 1.000 hevosen kotihevosvarikko talvisodan joulukuusta vuoden 1940 syksyyn. Saveron punaisella tuvalla oli talvisodan aikana ja vielä sen jälkeenkin yhteensä 12 englantilaista vapaaehtoista majoituksessa.
Maaseutua koskee mm. sodanaikainen ilmavalvontatoiminta, desanttijahdit ja eri puolille Sippolan seutuakin alasammutut venäläiset pommikoneet ja hävittäjät.
Nykyisin Sippolan seudulla ei ole varuskuntia eikä onneksi taistelujakaan ole käyty. Sotaharjoitusalueena Sippola on kuitenkin ollut monet kerrat. Suuri harjoitus oli 1990-luvulla kun komentokeskus oli Sippolassa. Komentokeskukseen sai tutustua kuulema Naton kenraali, mutta Venäjän sotilasarvoltaan alempi edustaja ei. Muistuu mieleen mm. panssarivaunujen hyökkäys Haminasta ratapohjaa pitkin Liikkalan ja Ruotilan pelloille sekä helikopterien maihinlasku Lankkuaholle.
Kouvolan sotilaskaupunkikirjaan Sippolan ja Kaipiaisten seudun osuus vielä varmaankin ehtii mukaan. Teokseen olisi tosiaan tulossa ylenmäärin asiaa. Vanha sotahistoria on osaksi myös tutkimatta.
Kouvolan Sanomat sen sijaan voisi kuitata karttalipsauksensa muutamalla jutulla kaupungin kaakkois-ja itäosista.
Viime maanantaina Kouvolan Sanomissa toimittaja Juha Eerikäisen jutun yhteydessä oli kartta, jossa Kaipiaisten kohdalle oli kirjoitettu Utti ja Kaipiaista ei sitten minnekään. Naureskelimme täällä Sippolassa, että onkohan uusi kotikaupunki vähän ylivoimaisen suuri asemakylän ympyröihin tottuneelle toimittajalle kun tollalailla lipsahti.
Kouluaikanani oli sanonta: Ulkomaille Uttiin, kaukomaille Kaipiaisiin ja Saaramaalla on maailmanloppu. Jos Saaramaan saunan nurkan takaa sormella koitti, niin siellä oli tyhjää vaan.
Sippolan ja Kaipiaisten seudun sotilaskohteista:
Tänä aamuna Kouvolan Sanomia lukiessani alkoi kuitenkin tosissaan keljuttamaan. Kulttuuritoimittaja Pirjo Palorannan sotilaskaupunkijutussa oli taas kartta, josta Kaipiaisten ja Sippolan osuutena loisti tyhjä neljännes. Muualle oli kyllä asioita laitettu Savitaipaleen puolella olevaa Järvitaipaleen linnaketta myöten.
Liikkalan linnake kuuluu samaan 1780- ja 1790-lukujen vaihteessa Marsalkka Suvorovin johdolla rakennettuun linnakeketjuun kuin Utti ja Järvitaipalekin. Asiaan voi tutustua Museoviraston sivuilla nettiosoitteessa www.fort.fi tai kirjoittamalla vain googleen "Liikkalan linnake".
Ruotsin kuningas Kustaa III:nnen sotatoimiin 1788-1790 kuuluvat Sippolan seudulla Liikkalan taistelu, Kaipiaisten taistelu, Sippolan taistelu ja muut pienemmät kahakat. Kohta Liikkalan taistelun 3.7.1789 jälkeen eli 6.7.1789 Kustaa III vieraili Sippolan hovissa Johan von Daehnin ja hänen puolisonsa Katarinan vieraina.
Edellä mainittujen sotien alkuvaiheessa kirjoitettiin 9.8.1788 Liikkalan nootti ja sen jälkeen 12.8.1788 Anjalan liittokirja. Liikkalan noottikirjettä kuriirina Pietariin vienyt majuri Johan A Jägerhorn oli Venäjälle siirtyneen itsenäisyysmiehen Yrjö Maunu Sprengtportenin tavoin Sippolan hovissa usein nähty vieras. Sippolan hovin silloinen isäntä hovineuvos Johan von Daehn oli yhteyksissä Venäjän hallitukseen. Kirjeenvaihdosta selviää, että Johan von Daehn suunnitteli jopa sellaista vallankaappausta, jossa Suomi Venäjän avulla irroitettaisiin Ruotsista.
Asioista löytyy tietoa mm. Kirsti Sirasteen toimittamista ja Koti-Sippola ry:n kustantamista Koti-Sippola, von Daehnit ja Sippolan hovi sekä Koti-Sippola II -kirjoista. Kaikkia kirjoja on ostettavissa mm. allekirjoittaneelta.
Vakinaista sotaväkeä Sippolan alueella on ollut sijoitettuna vain Liikkalaan. Vuodesta 1745 lähtien Venäjä sijoitti Liikkalaan noin 170 miestä leiriin sekä kyläläisten asumuksiin. Kustaa III taistelujen ja Liikkalan nootin aikana leirissä oleili lyhyen aikaa vuorostaan Ruotsi-Suomen sotajoukot v 1789. Myös kuninkaan päämaja oli silloin kaksi viikkoa Liikkalassa.
Vuosina 1804 - 1808 venäläiset rakensivat Liikkalaan kasarmit noin 170 miehelle. Vahvuuteen kuului lisäksi 4 kasakkaa, 1 upseeri, korpraalikunta, välskäri ja rummunlyöjä. Kasarmit purettiin 1835.
Liikkalan osalta löytyy tietoa mm. Laila Sepän toimittamasta Liikkalan kyläkirjasta ja Kirsti Hellgrenin toimittamasta Sippolan historiasta
Muuta sotimiseen liittyvää:
Suoranaisesti sotatapahtumiin ei liity Venäjän keisarin tsaari Aleksanteri I:sen yöpyminen Sippolan hovissa 7.6.1803 kiertomatkallan Vanhassa Suomessa. Vai oliko sekin jo vuonna 1808 alkaneen Suomen sodan valmisteluja. Suomen sodassahan Venäjä valloitti koko Suomen, mutta samalla muodostettiin Suomen suurruhtinaskunta, jolla oli laaja itsehallinto. Mainittakoon, että Suomi sai Venäjän vallan aikana myös oman rahan, markan v 1860. Nyt EU-aikana ei ole enää sitäkään.
Suomen sodan aikana Sippolassa ei taisteluita käyty niinkuin ei suurimmassa osassa uutta Kouvolaa, koska Kymijoen itäpuoli oli silloin jo Vanhaa Suomea ja valmiiksi Venäjän puolella.
Isonviha 1700-luvun alkupuolella ohitti Sippolan taisteluitta, mutta Sippolan siviiliväestö oli silloin ahdingossa Pietari Suuren joukkojen kanssa niinkuin siviiliväestö muuallakin Suomessa. Pelastaakseen kappelinsa kellon vuonna 1713 sippolalaiset upottivat sen perimätiedon mukaan läheiseen Kirkkolammiin, mistä sitä ei etsinnöistä huolimatta ole vieläkään löydetty.
Hattujen sodan eli pikkuvihan jälkeen 1743 koko Kymijoen itäpuoli eli suurin osa uutta Kouvolaa jäi vuonna 1721 syntyneen Vanhan Suomen puolelle. Se oli sellainen osa Venäjää, jossa oli kuitenkin Ruotsinvallan aikainen lainsäädäntö ja hallintojärjestelmä. Kun ruotsalaiset virkamiehet vetäytyivät Ruotsin puolelle otettiin tilalle esim. Baltian saksalaisia virkamiehiä. Baltian saksalaisia olivat myös Sippolan hovia yli 100 vuotta isännöineet von Daehnit.
Nykyistä huoltorykmenttiä vastasi entisaikaan ratsutilalliset. Sippolan alueella on ollut paljon ratsutiloja Ruotsinvallan aikana. Vanhan Suomen aikana Venäjän sotaväen pakko-otot alkoivat 1700-luvun lopussa.
Sotateollisuutta oli Turpaan ruutitehdas, joka tuli kuuluisaksi Turpaan pamauksesta. Tehdas nimittäin räjähti 19.5.1890. Ihmeen kaupalla kaikki työntekijät säilyivät hengissä. Syynä saattoi olla ruokatauon aika ja se, että suurimmat ruutivarastot pystyttiin varjelemaan syttymiseltä.
Uudemmasta sotahistoriasta Sippolan seudulla:
Antti Sepän toimittamasta Savero-kirjasta ilmenee, että Haukkasuolla on ollut yli 1.000 hevosen kotihevosvarikko talvisodan joulukuusta vuoden 1940 syksyyn. Saveron punaisella tuvalla oli talvisodan aikana ja vielä sen jälkeenkin yhteensä 12 englantilaista vapaaehtoista majoituksessa.
Maaseutua koskee mm. sodanaikainen ilmavalvontatoiminta, desanttijahdit ja eri puolille Sippolan seutuakin alasammutut venäläiset pommikoneet ja hävittäjät.
Nykyisin Sippolan seudulla ei ole varuskuntia eikä onneksi taistelujakaan ole käyty. Sotaharjoitusalueena Sippola on kuitenkin ollut monet kerrat. Suuri harjoitus oli 1990-luvulla kun komentokeskus oli Sippolassa. Komentokeskukseen sai tutustua kuulema Naton kenraali, mutta Venäjän sotilasarvoltaan alempi edustaja ei. Muistuu mieleen mm. panssarivaunujen hyökkäys Haminasta ratapohjaa pitkin Liikkalan ja Ruotilan pelloille sekä helikopterien maihinlasku Lankkuaholle.
Kouvolan sotilaskaupunkikirjaan Sippolan ja Kaipiaisten seudun osuus vielä varmaankin ehtii mukaan. Teokseen olisi tosiaan tulossa ylenmäärin asiaa. Vanha sotahistoria on osaksi myös tutkimatta.
Kouvolan Sanomat sen sijaan voisi kuitata karttalipsauksensa muutamalla jutulla kaupungin kaakkois-ja itäosista.
perjantai 7. marraskuuta 2008
Sippolassa tapahtuu
Sippolan joulunalustraditioita:
Joulun Avaus:
Tulipa taas Sippolan seudun yrittäjille osoitettu kirje, jossa Sipi ja Merja tarjoavat yrittäjille mahdollisuutta osallistua 17 eurolla ja talkootyöllä Joulun Avaukseen ja sen mainoskirjeeseen. Siitä johtui mieleeni käydä läpi suurelta osin varsin perinteisiä Sippolan joulunalustapahtumia.
Sippolan Joulun Avaus on perjantaina 28.11.2008 kello 18.00. Sippolan seudun yrittäjät järjestävät tapahtuman neljännentoista kerran. Luvassa on jälleen mm. kynttiläkulkue, jouluvalot, lahjoituksena saatu joulukuusi valoineen, kirkkokuoron esitykset, Kaupungin, Seurakunnan ja Vonteenin tervehdykset, lämpötilaveikkaus, joulupukki, grillimakkaraa, glögitarjoilu ja paljon ihmisiä. Mainoskirjeeseen ja samalla tapahtuman tukijaksi on jo monena vuonna tullut yli 40 paikallista yrittäjää.
Mielenkiinnolla odotamme mitä tervehdykset nyt tässä uudessa kuntatilanteessa sisältävät.
Avantouinti:
Orijärven Halla-Hileiden avantouintikausi on alkanut lokakuun alusta. "Virallinen" avajaisauna on seuran kotisivujen mukaan 22.11.2008 klo 15.00 lähtien. Toivottavasti silloin on jo jään hileitä järvessä sekä paljon Halla Hileitä Sippola-Kodin rantasaunalla.
Tulkoon mainittua että avantouintiseuran nimessä oleva Halla on johdettu paitsi kylmästä myös Orijärveen rajoittuvasta Halla-Sippolan tilasta. Tilan osti UPM:n ja Kymiyhtiön edeltäjä Hallayhtiö Sippolan hovin kaupassa Woldemar von Daehnilta.
Adventtikirkko, myyjäisiä ja kauneimmat joululaulut:
Näihin tapahtumiin on Sippolassa myös kokoonnuttu vuodesta toiseen. Palaanpa niiden aikatauluihin myöhemmin.
Vaalirekvisiittaa sivuun:
Tällä käynnillä vähän karsin tältä sivulta vaalirekvisiittaa. Siltikin aion kommentoida vielä kunnallispolitiikkaa ja muutakin politiikkaa. Lisää tulevat varmaan saamaan osuutta kotiseutuasiat, kyläpolitiikka, harrastukseni ja työhöni liittyvät aiheet.
Joulun Avaus:
Tulipa taas Sippolan seudun yrittäjille osoitettu kirje, jossa Sipi ja Merja tarjoavat yrittäjille mahdollisuutta osallistua 17 eurolla ja talkootyöllä Joulun Avaukseen ja sen mainoskirjeeseen. Siitä johtui mieleeni käydä läpi suurelta osin varsin perinteisiä Sippolan joulunalustapahtumia.
Sippolan Joulun Avaus on perjantaina 28.11.2008 kello 18.00. Sippolan seudun yrittäjät järjestävät tapahtuman neljännentoista kerran. Luvassa on jälleen mm. kynttiläkulkue, jouluvalot, lahjoituksena saatu joulukuusi valoineen, kirkkokuoron esitykset, Kaupungin, Seurakunnan ja Vonteenin tervehdykset, lämpötilaveikkaus, joulupukki, grillimakkaraa, glögitarjoilu ja paljon ihmisiä. Mainoskirjeeseen ja samalla tapahtuman tukijaksi on jo monena vuonna tullut yli 40 paikallista yrittäjää.
Mielenkiinnolla odotamme mitä tervehdykset nyt tässä uudessa kuntatilanteessa sisältävät.
Avantouinti:
Orijärven Halla-Hileiden avantouintikausi on alkanut lokakuun alusta. "Virallinen" avajaisauna on seuran kotisivujen mukaan 22.11.2008 klo 15.00 lähtien. Toivottavasti silloin on jo jään hileitä järvessä sekä paljon Halla Hileitä Sippola-Kodin rantasaunalla.
Tulkoon mainittua että avantouintiseuran nimessä oleva Halla on johdettu paitsi kylmästä myös Orijärveen rajoittuvasta Halla-Sippolan tilasta. Tilan osti UPM:n ja Kymiyhtiön edeltäjä Hallayhtiö Sippolan hovin kaupassa Woldemar von Daehnilta.
Adventtikirkko, myyjäisiä ja kauneimmat joululaulut:
Näihin tapahtumiin on Sippolassa myös kokoonnuttu vuodesta toiseen. Palaanpa niiden aikatauluihin myöhemmin.
Vaalirekvisiittaa sivuun:
Tällä käynnillä vähän karsin tältä sivulta vaalirekvisiittaa. Siltikin aion kommentoida vielä kunnallispolitiikkaa ja muutakin politiikkaa. Lisää tulevat varmaan saamaan osuutta kotiseutuasiat, kyläpolitiikka, harrastukseni ja työhöni liittyvät aiheet.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)