Sippolan Joulunavaus pe 28.11. klo 18.00
Taitaa olla tänä vuonna neljästoista kerta kun vietämme Sippolan Joulunavausta Kotiseutumuseon ja Pub Wilhelmiinan edustoilla.
Jännitys tihenee perjantai-iltana kun katuvalot pimenevät, tienvarren soihdut lepattavat, kynttiläkulkue lähestyy ja sitten syttyvät joulukuusen valot.
Kaupungin, Seurakunnan ja Vonteenin tervehdyksistä arvaillaan puheiden sisältöä. Kaupungin tervehdyksen on luvannut esittää hieman aiemmista vuosista poikkeavasti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja Markku Pakkanen.
Kirkkokuoro, lämpötilaveikkaus, Hirvien grilli, Yrittäjien jouluglögi ja joulupukki ovat muita vuosittain toistuneita traditioita.
Käsityöläisten Joulupuoti on Sippolan museolla auki koko joulunavauksen ajan. Muutoin puoti on avoinna 23.11.-17.12. ma-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16. Itsenäisyyspäivän aukioloaika ilmoitetaan myöhemmin.
Sippolan ja lähikylien talouksiin jaettavaan lämpimän punaiseen Joulunavauskirjeeseen on halunnut nimensä 44 Sippolan Seudun yrittäjää. Joitakin poisjääneitä on jo ilmoittautunut tulevansa seuraavaan Joulunavaukseen mukaan.
Hurjien pyryjen jälkeen on luvattu perjantaiksi poutaista ja leutoa talvisäätä. Kukahan tekisi lumiukkoja?
Matti Paakala, hallintonotaari Sippolasta
torstai 27. marraskuuta 2008
sunnuntai 9. marraskuuta 2008
Sotimista Sippolan seudulla
Loppuuko Kouvola Uttiin?
Viime maanantaina Kouvolan Sanomissa toimittaja Juha Eerikäisen jutun yhteydessä oli kartta, jossa Kaipiaisten kohdalle oli kirjoitettu Utti ja Kaipiaista ei sitten minnekään. Naureskelimme täällä Sippolassa, että onkohan uusi kotikaupunki vähän ylivoimaisen suuri asemakylän ympyröihin tottuneelle toimittajalle kun tollalailla lipsahti.
Kouluaikanani oli sanonta: Ulkomaille Uttiin, kaukomaille Kaipiaisiin ja Saaramaalla on maailmanloppu. Jos Saaramaan saunan nurkan takaa sormella koitti, niin siellä oli tyhjää vaan.
Sippolan ja Kaipiaisten seudun sotilaskohteista:
Tänä aamuna Kouvolan Sanomia lukiessani alkoi kuitenkin tosissaan keljuttamaan. Kulttuuritoimittaja Pirjo Palorannan sotilaskaupunkijutussa oli taas kartta, josta Kaipiaisten ja Sippolan osuutena loisti tyhjä neljännes. Muualle oli kyllä asioita laitettu Savitaipaleen puolella olevaa Järvitaipaleen linnaketta myöten.
Liikkalan linnake kuuluu samaan 1780- ja 1790-lukujen vaihteessa Marsalkka Suvorovin johdolla rakennettuun linnakeketjuun kuin Utti ja Järvitaipalekin. Asiaan voi tutustua Museoviraston sivuilla nettiosoitteessa www.fort.fi tai kirjoittamalla vain googleen "Liikkalan linnake".
Ruotsin kuningas Kustaa III:nnen sotatoimiin 1788-1790 kuuluvat Sippolan seudulla Liikkalan taistelu, Kaipiaisten taistelu, Sippolan taistelu ja muut pienemmät kahakat. Kohta Liikkalan taistelun 3.7.1789 jälkeen eli 6.7.1789 Kustaa III vieraili Sippolan hovissa Johan von Daehnin ja hänen puolisonsa Katarinan vieraina.
Edellä mainittujen sotien alkuvaiheessa kirjoitettiin 9.8.1788 Liikkalan nootti ja sen jälkeen 12.8.1788 Anjalan liittokirja. Liikkalan noottikirjettä kuriirina Pietariin vienyt majuri Johan A Jägerhorn oli Venäjälle siirtyneen itsenäisyysmiehen Yrjö Maunu Sprengtportenin tavoin Sippolan hovissa usein nähty vieras. Sippolan hovin silloinen isäntä hovineuvos Johan von Daehn oli yhteyksissä Venäjän hallitukseen. Kirjeenvaihdosta selviää, että Johan von Daehn suunnitteli jopa sellaista vallankaappausta, jossa Suomi Venäjän avulla irroitettaisiin Ruotsista.
Asioista löytyy tietoa mm. Kirsti Sirasteen toimittamista ja Koti-Sippola ry:n kustantamista Koti-Sippola, von Daehnit ja Sippolan hovi sekä Koti-Sippola II -kirjoista. Kaikkia kirjoja on ostettavissa mm. allekirjoittaneelta.
Vakinaista sotaväkeä Sippolan alueella on ollut sijoitettuna vain Liikkalaan. Vuodesta 1745 lähtien Venäjä sijoitti Liikkalaan noin 170 miestä leiriin sekä kyläläisten asumuksiin. Kustaa III taistelujen ja Liikkalan nootin aikana leirissä oleili lyhyen aikaa vuorostaan Ruotsi-Suomen sotajoukot v 1789. Myös kuninkaan päämaja oli silloin kaksi viikkoa Liikkalassa.
Vuosina 1804 - 1808 venäläiset rakensivat Liikkalaan kasarmit noin 170 miehelle. Vahvuuteen kuului lisäksi 4 kasakkaa, 1 upseeri, korpraalikunta, välskäri ja rummunlyöjä. Kasarmit purettiin 1835.
Liikkalan osalta löytyy tietoa mm. Laila Sepän toimittamasta Liikkalan kyläkirjasta ja Kirsti Hellgrenin toimittamasta Sippolan historiasta
Muuta sotimiseen liittyvää:
Suoranaisesti sotatapahtumiin ei liity Venäjän keisarin tsaari Aleksanteri I:sen yöpyminen Sippolan hovissa 7.6.1803 kiertomatkallan Vanhassa Suomessa. Vai oliko sekin jo vuonna 1808 alkaneen Suomen sodan valmisteluja. Suomen sodassahan Venäjä valloitti koko Suomen, mutta samalla muodostettiin Suomen suurruhtinaskunta, jolla oli laaja itsehallinto. Mainittakoon, että Suomi sai Venäjän vallan aikana myös oman rahan, markan v 1860. Nyt EU-aikana ei ole enää sitäkään.
Suomen sodan aikana Sippolassa ei taisteluita käyty niinkuin ei suurimmassa osassa uutta Kouvolaa, koska Kymijoen itäpuoli oli silloin jo Vanhaa Suomea ja valmiiksi Venäjän puolella.
Isonviha 1700-luvun alkupuolella ohitti Sippolan taisteluitta, mutta Sippolan siviiliväestö oli silloin ahdingossa Pietari Suuren joukkojen kanssa niinkuin siviiliväestö muuallakin Suomessa. Pelastaakseen kappelinsa kellon vuonna 1713 sippolalaiset upottivat sen perimätiedon mukaan läheiseen Kirkkolammiin, mistä sitä ei etsinnöistä huolimatta ole vieläkään löydetty.
Hattujen sodan eli pikkuvihan jälkeen 1743 koko Kymijoen itäpuoli eli suurin osa uutta Kouvolaa jäi vuonna 1721 syntyneen Vanhan Suomen puolelle. Se oli sellainen osa Venäjää, jossa oli kuitenkin Ruotsinvallan aikainen lainsäädäntö ja hallintojärjestelmä. Kun ruotsalaiset virkamiehet vetäytyivät Ruotsin puolelle otettiin tilalle esim. Baltian saksalaisia virkamiehiä. Baltian saksalaisia olivat myös Sippolan hovia yli 100 vuotta isännöineet von Daehnit.
Nykyistä huoltorykmenttiä vastasi entisaikaan ratsutilalliset. Sippolan alueella on ollut paljon ratsutiloja Ruotsinvallan aikana. Vanhan Suomen aikana Venäjän sotaväen pakko-otot alkoivat 1700-luvun lopussa.
Sotateollisuutta oli Turpaan ruutitehdas, joka tuli kuuluisaksi Turpaan pamauksesta. Tehdas nimittäin räjähti 19.5.1890. Ihmeen kaupalla kaikki työntekijät säilyivät hengissä. Syynä saattoi olla ruokatauon aika ja se, että suurimmat ruutivarastot pystyttiin varjelemaan syttymiseltä.
Uudemmasta sotahistoriasta Sippolan seudulla:
Antti Sepän toimittamasta Savero-kirjasta ilmenee, että Haukkasuolla on ollut yli 1.000 hevosen kotihevosvarikko talvisodan joulukuusta vuoden 1940 syksyyn. Saveron punaisella tuvalla oli talvisodan aikana ja vielä sen jälkeenkin yhteensä 12 englantilaista vapaaehtoista majoituksessa.
Maaseutua koskee mm. sodanaikainen ilmavalvontatoiminta, desanttijahdit ja eri puolille Sippolan seutuakin alasammutut venäläiset pommikoneet ja hävittäjät.
Nykyisin Sippolan seudulla ei ole varuskuntia eikä onneksi taistelujakaan ole käyty. Sotaharjoitusalueena Sippola on kuitenkin ollut monet kerrat. Suuri harjoitus oli 1990-luvulla kun komentokeskus oli Sippolassa. Komentokeskukseen sai tutustua kuulema Naton kenraali, mutta Venäjän sotilasarvoltaan alempi edustaja ei. Muistuu mieleen mm. panssarivaunujen hyökkäys Haminasta ratapohjaa pitkin Liikkalan ja Ruotilan pelloille sekä helikopterien maihinlasku Lankkuaholle.
Kouvolan sotilaskaupunkikirjaan Sippolan ja Kaipiaisten seudun osuus vielä varmaankin ehtii mukaan. Teokseen olisi tosiaan tulossa ylenmäärin asiaa. Vanha sotahistoria on osaksi myös tutkimatta.
Kouvolan Sanomat sen sijaan voisi kuitata karttalipsauksensa muutamalla jutulla kaupungin kaakkois-ja itäosista.
Viime maanantaina Kouvolan Sanomissa toimittaja Juha Eerikäisen jutun yhteydessä oli kartta, jossa Kaipiaisten kohdalle oli kirjoitettu Utti ja Kaipiaista ei sitten minnekään. Naureskelimme täällä Sippolassa, että onkohan uusi kotikaupunki vähän ylivoimaisen suuri asemakylän ympyröihin tottuneelle toimittajalle kun tollalailla lipsahti.
Kouluaikanani oli sanonta: Ulkomaille Uttiin, kaukomaille Kaipiaisiin ja Saaramaalla on maailmanloppu. Jos Saaramaan saunan nurkan takaa sormella koitti, niin siellä oli tyhjää vaan.
Sippolan ja Kaipiaisten seudun sotilaskohteista:
Tänä aamuna Kouvolan Sanomia lukiessani alkoi kuitenkin tosissaan keljuttamaan. Kulttuuritoimittaja Pirjo Palorannan sotilaskaupunkijutussa oli taas kartta, josta Kaipiaisten ja Sippolan osuutena loisti tyhjä neljännes. Muualle oli kyllä asioita laitettu Savitaipaleen puolella olevaa Järvitaipaleen linnaketta myöten.
Liikkalan linnake kuuluu samaan 1780- ja 1790-lukujen vaihteessa Marsalkka Suvorovin johdolla rakennettuun linnakeketjuun kuin Utti ja Järvitaipalekin. Asiaan voi tutustua Museoviraston sivuilla nettiosoitteessa www.fort.fi tai kirjoittamalla vain googleen "Liikkalan linnake".
Ruotsin kuningas Kustaa III:nnen sotatoimiin 1788-1790 kuuluvat Sippolan seudulla Liikkalan taistelu, Kaipiaisten taistelu, Sippolan taistelu ja muut pienemmät kahakat. Kohta Liikkalan taistelun 3.7.1789 jälkeen eli 6.7.1789 Kustaa III vieraili Sippolan hovissa Johan von Daehnin ja hänen puolisonsa Katarinan vieraina.
Edellä mainittujen sotien alkuvaiheessa kirjoitettiin 9.8.1788 Liikkalan nootti ja sen jälkeen 12.8.1788 Anjalan liittokirja. Liikkalan noottikirjettä kuriirina Pietariin vienyt majuri Johan A Jägerhorn oli Venäjälle siirtyneen itsenäisyysmiehen Yrjö Maunu Sprengtportenin tavoin Sippolan hovissa usein nähty vieras. Sippolan hovin silloinen isäntä hovineuvos Johan von Daehn oli yhteyksissä Venäjän hallitukseen. Kirjeenvaihdosta selviää, että Johan von Daehn suunnitteli jopa sellaista vallankaappausta, jossa Suomi Venäjän avulla irroitettaisiin Ruotsista.
Asioista löytyy tietoa mm. Kirsti Sirasteen toimittamista ja Koti-Sippola ry:n kustantamista Koti-Sippola, von Daehnit ja Sippolan hovi sekä Koti-Sippola II -kirjoista. Kaikkia kirjoja on ostettavissa mm. allekirjoittaneelta.
Vakinaista sotaväkeä Sippolan alueella on ollut sijoitettuna vain Liikkalaan. Vuodesta 1745 lähtien Venäjä sijoitti Liikkalaan noin 170 miestä leiriin sekä kyläläisten asumuksiin. Kustaa III taistelujen ja Liikkalan nootin aikana leirissä oleili lyhyen aikaa vuorostaan Ruotsi-Suomen sotajoukot v 1789. Myös kuninkaan päämaja oli silloin kaksi viikkoa Liikkalassa.
Vuosina 1804 - 1808 venäläiset rakensivat Liikkalaan kasarmit noin 170 miehelle. Vahvuuteen kuului lisäksi 4 kasakkaa, 1 upseeri, korpraalikunta, välskäri ja rummunlyöjä. Kasarmit purettiin 1835.
Liikkalan osalta löytyy tietoa mm. Laila Sepän toimittamasta Liikkalan kyläkirjasta ja Kirsti Hellgrenin toimittamasta Sippolan historiasta
Muuta sotimiseen liittyvää:
Suoranaisesti sotatapahtumiin ei liity Venäjän keisarin tsaari Aleksanteri I:sen yöpyminen Sippolan hovissa 7.6.1803 kiertomatkallan Vanhassa Suomessa. Vai oliko sekin jo vuonna 1808 alkaneen Suomen sodan valmisteluja. Suomen sodassahan Venäjä valloitti koko Suomen, mutta samalla muodostettiin Suomen suurruhtinaskunta, jolla oli laaja itsehallinto. Mainittakoon, että Suomi sai Venäjän vallan aikana myös oman rahan, markan v 1860. Nyt EU-aikana ei ole enää sitäkään.
Suomen sodan aikana Sippolassa ei taisteluita käyty niinkuin ei suurimmassa osassa uutta Kouvolaa, koska Kymijoen itäpuoli oli silloin jo Vanhaa Suomea ja valmiiksi Venäjän puolella.
Isonviha 1700-luvun alkupuolella ohitti Sippolan taisteluitta, mutta Sippolan siviiliväestö oli silloin ahdingossa Pietari Suuren joukkojen kanssa niinkuin siviiliväestö muuallakin Suomessa. Pelastaakseen kappelinsa kellon vuonna 1713 sippolalaiset upottivat sen perimätiedon mukaan läheiseen Kirkkolammiin, mistä sitä ei etsinnöistä huolimatta ole vieläkään löydetty.
Hattujen sodan eli pikkuvihan jälkeen 1743 koko Kymijoen itäpuoli eli suurin osa uutta Kouvolaa jäi vuonna 1721 syntyneen Vanhan Suomen puolelle. Se oli sellainen osa Venäjää, jossa oli kuitenkin Ruotsinvallan aikainen lainsäädäntö ja hallintojärjestelmä. Kun ruotsalaiset virkamiehet vetäytyivät Ruotsin puolelle otettiin tilalle esim. Baltian saksalaisia virkamiehiä. Baltian saksalaisia olivat myös Sippolan hovia yli 100 vuotta isännöineet von Daehnit.
Nykyistä huoltorykmenttiä vastasi entisaikaan ratsutilalliset. Sippolan alueella on ollut paljon ratsutiloja Ruotsinvallan aikana. Vanhan Suomen aikana Venäjän sotaväen pakko-otot alkoivat 1700-luvun lopussa.
Sotateollisuutta oli Turpaan ruutitehdas, joka tuli kuuluisaksi Turpaan pamauksesta. Tehdas nimittäin räjähti 19.5.1890. Ihmeen kaupalla kaikki työntekijät säilyivät hengissä. Syynä saattoi olla ruokatauon aika ja se, että suurimmat ruutivarastot pystyttiin varjelemaan syttymiseltä.
Uudemmasta sotahistoriasta Sippolan seudulla:
Antti Sepän toimittamasta Savero-kirjasta ilmenee, että Haukkasuolla on ollut yli 1.000 hevosen kotihevosvarikko talvisodan joulukuusta vuoden 1940 syksyyn. Saveron punaisella tuvalla oli talvisodan aikana ja vielä sen jälkeenkin yhteensä 12 englantilaista vapaaehtoista majoituksessa.
Maaseutua koskee mm. sodanaikainen ilmavalvontatoiminta, desanttijahdit ja eri puolille Sippolan seutuakin alasammutut venäläiset pommikoneet ja hävittäjät.
Nykyisin Sippolan seudulla ei ole varuskuntia eikä onneksi taistelujakaan ole käyty. Sotaharjoitusalueena Sippola on kuitenkin ollut monet kerrat. Suuri harjoitus oli 1990-luvulla kun komentokeskus oli Sippolassa. Komentokeskukseen sai tutustua kuulema Naton kenraali, mutta Venäjän sotilasarvoltaan alempi edustaja ei. Muistuu mieleen mm. panssarivaunujen hyökkäys Haminasta ratapohjaa pitkin Liikkalan ja Ruotilan pelloille sekä helikopterien maihinlasku Lankkuaholle.
Kouvolan sotilaskaupunkikirjaan Sippolan ja Kaipiaisten seudun osuus vielä varmaankin ehtii mukaan. Teokseen olisi tosiaan tulossa ylenmäärin asiaa. Vanha sotahistoria on osaksi myös tutkimatta.
Kouvolan Sanomat sen sijaan voisi kuitata karttalipsauksensa muutamalla jutulla kaupungin kaakkois-ja itäosista.
perjantai 7. marraskuuta 2008
Sippolassa tapahtuu
Sippolan joulunalustraditioita:
Joulun Avaus:
Tulipa taas Sippolan seudun yrittäjille osoitettu kirje, jossa Sipi ja Merja tarjoavat yrittäjille mahdollisuutta osallistua 17 eurolla ja talkootyöllä Joulun Avaukseen ja sen mainoskirjeeseen. Siitä johtui mieleeni käydä läpi suurelta osin varsin perinteisiä Sippolan joulunalustapahtumia.
Sippolan Joulun Avaus on perjantaina 28.11.2008 kello 18.00. Sippolan seudun yrittäjät järjestävät tapahtuman neljännentoista kerran. Luvassa on jälleen mm. kynttiläkulkue, jouluvalot, lahjoituksena saatu joulukuusi valoineen, kirkkokuoron esitykset, Kaupungin, Seurakunnan ja Vonteenin tervehdykset, lämpötilaveikkaus, joulupukki, grillimakkaraa, glögitarjoilu ja paljon ihmisiä. Mainoskirjeeseen ja samalla tapahtuman tukijaksi on jo monena vuonna tullut yli 40 paikallista yrittäjää.
Mielenkiinnolla odotamme mitä tervehdykset nyt tässä uudessa kuntatilanteessa sisältävät.
Avantouinti:
Orijärven Halla-Hileiden avantouintikausi on alkanut lokakuun alusta. "Virallinen" avajaisauna on seuran kotisivujen mukaan 22.11.2008 klo 15.00 lähtien. Toivottavasti silloin on jo jään hileitä järvessä sekä paljon Halla Hileitä Sippola-Kodin rantasaunalla.
Tulkoon mainittua että avantouintiseuran nimessä oleva Halla on johdettu paitsi kylmästä myös Orijärveen rajoittuvasta Halla-Sippolan tilasta. Tilan osti UPM:n ja Kymiyhtiön edeltäjä Hallayhtiö Sippolan hovin kaupassa Woldemar von Daehnilta.
Adventtikirkko, myyjäisiä ja kauneimmat joululaulut:
Näihin tapahtumiin on Sippolassa myös kokoonnuttu vuodesta toiseen. Palaanpa niiden aikatauluihin myöhemmin.
Vaalirekvisiittaa sivuun:
Tällä käynnillä vähän karsin tältä sivulta vaalirekvisiittaa. Siltikin aion kommentoida vielä kunnallispolitiikkaa ja muutakin politiikkaa. Lisää tulevat varmaan saamaan osuutta kotiseutuasiat, kyläpolitiikka, harrastukseni ja työhöni liittyvät aiheet.
Joulun Avaus:
Tulipa taas Sippolan seudun yrittäjille osoitettu kirje, jossa Sipi ja Merja tarjoavat yrittäjille mahdollisuutta osallistua 17 eurolla ja talkootyöllä Joulun Avaukseen ja sen mainoskirjeeseen. Siitä johtui mieleeni käydä läpi suurelta osin varsin perinteisiä Sippolan joulunalustapahtumia.
Sippolan Joulun Avaus on perjantaina 28.11.2008 kello 18.00. Sippolan seudun yrittäjät järjestävät tapahtuman neljännentoista kerran. Luvassa on jälleen mm. kynttiläkulkue, jouluvalot, lahjoituksena saatu joulukuusi valoineen, kirkkokuoron esitykset, Kaupungin, Seurakunnan ja Vonteenin tervehdykset, lämpötilaveikkaus, joulupukki, grillimakkaraa, glögitarjoilu ja paljon ihmisiä. Mainoskirjeeseen ja samalla tapahtuman tukijaksi on jo monena vuonna tullut yli 40 paikallista yrittäjää.
Mielenkiinnolla odotamme mitä tervehdykset nyt tässä uudessa kuntatilanteessa sisältävät.
Avantouinti:
Orijärven Halla-Hileiden avantouintikausi on alkanut lokakuun alusta. "Virallinen" avajaisauna on seuran kotisivujen mukaan 22.11.2008 klo 15.00 lähtien. Toivottavasti silloin on jo jään hileitä järvessä sekä paljon Halla Hileitä Sippola-Kodin rantasaunalla.
Tulkoon mainittua että avantouintiseuran nimessä oleva Halla on johdettu paitsi kylmästä myös Orijärveen rajoittuvasta Halla-Sippolan tilasta. Tilan osti UPM:n ja Kymiyhtiön edeltäjä Hallayhtiö Sippolan hovin kaupassa Woldemar von Daehnilta.
Adventtikirkko, myyjäisiä ja kauneimmat joululaulut:
Näihin tapahtumiin on Sippolassa myös kokoonnuttu vuodesta toiseen. Palaanpa niiden aikatauluihin myöhemmin.
Vaalirekvisiittaa sivuun:
Tällä käynnillä vähän karsin tältä sivulta vaalirekvisiittaa. Siltikin aion kommentoida vielä kunnallispolitiikkaa ja muutakin politiikkaa. Lisää tulevat varmaan saamaan osuutta kotiseutuasiat, kyläpolitiikka, harrastukseni ja työhöni liittyvät aiheet.
perjantai 31. lokakuuta 2008
Vaalimatematiikka
Sitoutumattomat Kaipiaisissa ja Sippolassa päähaastajia
Kommentoinpa itse sitoutumattomien menestystä Kaipiaisissa ja Sippolassa kun en missään tiedotusvälineessä ainakaan toistaiseksi ole vastaavaa kommenttia nähnyt. Sitoutumattomien Juha Raippo sai Kaipiaisista 38 ääntä ja muualta 18 eli yhteensä 56 ääntä. Itse sain Sitoutumattomien kasaan Sippolasta 60 ääntä, Kaipiaisista 7 ääntä ja muualta 10 ääntä eli yhteensä 77 ääntä.
Kun viikolla netistä etsin äänestyspaikkakohtaiset tulokset huomasin, että omien kylien ehdokkaista sitoutumattomien Juha Raippo oli Kaipiaisten äänestyspiirissä ja minä Sippolan äänestyspiirissä toinen. Ulkopuolisista kansanedustaja Markku Pakkanen meni Sippolan osalta edelleni parilla äänellä. (Tiedän kyllä, että Pakkasella on siteitä Liikkalaan.)
Kaipiaisista eniten ääniä saanut keskustan Asko Rämä sai Kaipiaisista 48 ääntä ja muualta 53 ääntä eli yhteensä 101 ääntä. Juha Vanhalakka sai Kaipiaisista 34 ääntä ja muualta 20 ääntä eli yhteensä 54 ääntä. Kaipiaisissa oli äänioikeutettuja 607, joista 406 äänesti yhteensä 92 eri ehdokasta. Eli 607 äänestäjästä 201 ei äänestänyt ketään, Asko Rämää äänesti 48, Juha Raippoa äänesti 38, Juha Vanhalakkaa äänesti 34 ja loput 286 ääntä hajosivat 89 eri ehdokkaan kesken.
Sippolasta eniten ääniä saanut keskustan Mirja Lonka sai Sippolasta 203 ääntä, Kaipiaisista 26 ääntä ja muualta 70 ääntä eli yhteensä 299 ääntä. Sami Lehtomäki sai Sippolasta 37 ääntä ja muualta 8 ääntä eli yhteensä 45 ääntä. Sippolassa oli äänioikeutettuja 1.320, joista laskujeni mukaan 819 äänesti yhteensä 130 eri ehdokasta. Eli Sippolan 1.320 äänioikeutetusta 501 ei äänestänyt ketään, Mirja Lonkaa äänesti 203, Markku Pakkasta äänesti 62, Matti Paakalaa äänesti 60, Sami Lehtomäkeä äänesti 37 ja loput 457 ääntä hajosivat 126 eri ehdokkaan kesken.
Äänioikeutettuja oli koko uuden Kouvolan alueella 71.403, joista Kaipiaisissa 607 äänioikeutettua ja Sippolassa 1.320 äänioikeutettua eli yhteensä 1.927 äänioikeutettua. Ehdokkaita Kaipiainen-Sippola-alueella oli Keskustalla 9 kpl, Kristillisdemokraateilla 4 kpl, sitoutumattomilla 3 kpl, kokoomuksella 1 kpl, sosiaalidemokraateilla 1 kpl ja vasemmistoliitolla 1 kpl. Yhteensä ääniä oli jakamassa 19 omien kylien ehdokasta ja lisäksi paikallinen kansanedustaja.
Uuden Kouvolan äänioikeutetuista on 2,7 % Kaipiainen-Sippola-alueelta. Kun ehdokkaita oli kaikkiaan 530, olisi Kaipiainen-Sippola-alueen osuus ollut 14 ehdokasta. Nyt oli 19 ehdokasta eli 5 ehdokasta liikaa ja sama määrä olisi saanut olla muilla alueilla lisää.
Kaipiainen-Sippola alueen äänioikeutettujen osuus koko uuden Kouvolan äänioikeutetuista on noin 2,7 %. Sen mukaan 75 valtuutetusta 2,7 % eli vähän yli kaksi (2) valtuutettua olisi kuulunut Kaipiainen-Sippola-alueelle. Nyt tuli yksi (1) valtuutettu ja jonkinlainen "osuus" paikallisesta kansanedustajastamme. Erinomaista oli Mirja Longan pääseminen heti Keskustan ryhmän puheenjohtajistoon.
Kaipiainen-Sippola aluetta pienempi Jaala (Kirkonkylä 1.275 ja Huhdasjärvi 244, yhteensä 1.519 äänioikeutettua) sai monipuolisella ehdokasasettelulla ja hyvällä keskittämisellä kolme edustajaansa läpi. Joukossa on Sitoutumattomien uusi valtuutettu Vesa Kaarlampi 150 äänellä.
Omalta osaltani positiiviseen listaan pistän 77 äänestäjääni, tutustumisen Sitoutumattomien ryhmään, kokemuksen vaalien ja ehdokkasasettelun organisoinnin osalta, kokemuksen vaalityöstä toimisto- ja nettitekniikan osalta, vaalityön tuottaman hyödyn työssäni markkinoinnin ja nettitekniikan käytön osalta ja saamieni kokemusten hyödyntämisen harrastuksissani. Vielä odottelen saavani jonkun mielenkiintoisen valtuuston ulkopuolisen luottamusmiespaikankin. Kunhan valtuutetut nyt ensin valitsevat mieleisensä päältä pois.
Seuraavia vaaleja varten lataan lisää resursseja monipuolisempaan ja pitkäjänteisempään vaalityöhön. Joitakin mm. ehdokasasetteluun, tiedotusvälineisiin ja vaalityöhön liittyviä juttuja ajan käyttöön niin Sitoutumattomien ryhmässä kuin toisaalta eri ryhmien kesken Kaipiaisten-Sippolan alueella.
Pidän Sitoutumattomien vaalitulosta hyvänä. Valtuutettuja meni läpi 10. Se on niin paljon muihin verrattuna, että puheenjohtajapaikoista ja hallituksen paikoista joitakin tulee myös sitoutumattomille. Myös lautakunnissa ja muissa luottamustoimissa tulee vaikuttamaan Sitoutumattomien asiallinen ja rakentava työskentely.
Seuraavia koitoksia ovat mm. seurakuntavaalit, eduskuntavaalit ja neljän vuoden päästä seuraavat kunnallisvaalit.
Eduskuntavaaleissa keskityn äänestämiseen Sitoutumattomalla "tyylillä". Äänestän ja kehoitan muitakin äänestämään sellaista ehdokasta, joka ottaa eduskuntatyön ja Suomen valtakunnan asioiden hoidon tosissaan. Äänestäjiin kansanedustajien mielestäni pitääkin pitää yhteyttä esim. kunnallisvaalien yhteydessä. Ei kuitenkaan mielellään ehdokkaana. Kansanedustajan puheenjohtajapaikka isossa kaupungissa on jo puolueen muiden valtuutettujen sekä kansanedustajan itsensä aliarvioimista.
Tässä nyt vain jännäillään, sitä miten uuden Kouvolan luottamusmiesjohto ja muu organisaatio alkaa järjestyä. Koskahan täällä Sippolassa kuntalaisen elämässä ensimmäisen kerran tuntuu uusi Kouvola?
Kommentoinpa itse sitoutumattomien menestystä Kaipiaisissa ja Sippolassa kun en missään tiedotusvälineessä ainakaan toistaiseksi ole vastaavaa kommenttia nähnyt. Sitoutumattomien Juha Raippo sai Kaipiaisista 38 ääntä ja muualta 18 eli yhteensä 56 ääntä. Itse sain Sitoutumattomien kasaan Sippolasta 60 ääntä, Kaipiaisista 7 ääntä ja muualta 10 ääntä eli yhteensä 77 ääntä.
Kun viikolla netistä etsin äänestyspaikkakohtaiset tulokset huomasin, että omien kylien ehdokkaista sitoutumattomien Juha Raippo oli Kaipiaisten äänestyspiirissä ja minä Sippolan äänestyspiirissä toinen. Ulkopuolisista kansanedustaja Markku Pakkanen meni Sippolan osalta edelleni parilla äänellä. (Tiedän kyllä, että Pakkasella on siteitä Liikkalaan.)
Kaipiaisista eniten ääniä saanut keskustan Asko Rämä sai Kaipiaisista 48 ääntä ja muualta 53 ääntä eli yhteensä 101 ääntä. Juha Vanhalakka sai Kaipiaisista 34 ääntä ja muualta 20 ääntä eli yhteensä 54 ääntä. Kaipiaisissa oli äänioikeutettuja 607, joista 406 äänesti yhteensä 92 eri ehdokasta. Eli 607 äänestäjästä 201 ei äänestänyt ketään, Asko Rämää äänesti 48, Juha Raippoa äänesti 38, Juha Vanhalakkaa äänesti 34 ja loput 286 ääntä hajosivat 89 eri ehdokkaan kesken.
Sippolasta eniten ääniä saanut keskustan Mirja Lonka sai Sippolasta 203 ääntä, Kaipiaisista 26 ääntä ja muualta 70 ääntä eli yhteensä 299 ääntä. Sami Lehtomäki sai Sippolasta 37 ääntä ja muualta 8 ääntä eli yhteensä 45 ääntä. Sippolassa oli äänioikeutettuja 1.320, joista laskujeni mukaan 819 äänesti yhteensä 130 eri ehdokasta. Eli Sippolan 1.320 äänioikeutetusta 501 ei äänestänyt ketään, Mirja Lonkaa äänesti 203, Markku Pakkasta äänesti 62, Matti Paakalaa äänesti 60, Sami Lehtomäkeä äänesti 37 ja loput 457 ääntä hajosivat 126 eri ehdokkaan kesken.
Äänioikeutettuja oli koko uuden Kouvolan alueella 71.403, joista Kaipiaisissa 607 äänioikeutettua ja Sippolassa 1.320 äänioikeutettua eli yhteensä 1.927 äänioikeutettua. Ehdokkaita Kaipiainen-Sippola-alueella oli Keskustalla 9 kpl, Kristillisdemokraateilla 4 kpl, sitoutumattomilla 3 kpl, kokoomuksella 1 kpl, sosiaalidemokraateilla 1 kpl ja vasemmistoliitolla 1 kpl. Yhteensä ääniä oli jakamassa 19 omien kylien ehdokasta ja lisäksi paikallinen kansanedustaja.
Uuden Kouvolan äänioikeutetuista on 2,7 % Kaipiainen-Sippola-alueelta. Kun ehdokkaita oli kaikkiaan 530, olisi Kaipiainen-Sippola-alueen osuus ollut 14 ehdokasta. Nyt oli 19 ehdokasta eli 5 ehdokasta liikaa ja sama määrä olisi saanut olla muilla alueilla lisää.
Kaipiainen-Sippola alueen äänioikeutettujen osuus koko uuden Kouvolan äänioikeutetuista on noin 2,7 %. Sen mukaan 75 valtuutetusta 2,7 % eli vähän yli kaksi (2) valtuutettua olisi kuulunut Kaipiainen-Sippola-alueelle. Nyt tuli yksi (1) valtuutettu ja jonkinlainen "osuus" paikallisesta kansanedustajastamme. Erinomaista oli Mirja Longan pääseminen heti Keskustan ryhmän puheenjohtajistoon.
Kaipiainen-Sippola aluetta pienempi Jaala (Kirkonkylä 1.275 ja Huhdasjärvi 244, yhteensä 1.519 äänioikeutettua) sai monipuolisella ehdokasasettelulla ja hyvällä keskittämisellä kolme edustajaansa läpi. Joukossa on Sitoutumattomien uusi valtuutettu Vesa Kaarlampi 150 äänellä.
Omalta osaltani positiiviseen listaan pistän 77 äänestäjääni, tutustumisen Sitoutumattomien ryhmään, kokemuksen vaalien ja ehdokkasasettelun organisoinnin osalta, kokemuksen vaalityöstä toimisto- ja nettitekniikan osalta, vaalityön tuottaman hyödyn työssäni markkinoinnin ja nettitekniikan käytön osalta ja saamieni kokemusten hyödyntämisen harrastuksissani. Vielä odottelen saavani jonkun mielenkiintoisen valtuuston ulkopuolisen luottamusmiespaikankin. Kunhan valtuutetut nyt ensin valitsevat mieleisensä päältä pois.
Seuraavia vaaleja varten lataan lisää resursseja monipuolisempaan ja pitkäjänteisempään vaalityöhön. Joitakin mm. ehdokasasetteluun, tiedotusvälineisiin ja vaalityöhön liittyviä juttuja ajan käyttöön niin Sitoutumattomien ryhmässä kuin toisaalta eri ryhmien kesken Kaipiaisten-Sippolan alueella.
Pidän Sitoutumattomien vaalitulosta hyvänä. Valtuutettuja meni läpi 10. Se on niin paljon muihin verrattuna, että puheenjohtajapaikoista ja hallituksen paikoista joitakin tulee myös sitoutumattomille. Myös lautakunnissa ja muissa luottamustoimissa tulee vaikuttamaan Sitoutumattomien asiallinen ja rakentava työskentely.
Seuraavia koitoksia ovat mm. seurakuntavaalit, eduskuntavaalit ja neljän vuoden päästä seuraavat kunnallisvaalit.
Eduskuntavaaleissa keskityn äänestämiseen Sitoutumattomalla "tyylillä". Äänestän ja kehoitan muitakin äänestämään sellaista ehdokasta, joka ottaa eduskuntatyön ja Suomen valtakunnan asioiden hoidon tosissaan. Äänestäjiin kansanedustajien mielestäni pitääkin pitää yhteyttä esim. kunnallisvaalien yhteydessä. Ei kuitenkaan mielellään ehdokkaana. Kansanedustajan puheenjohtajapaikka isossa kaupungissa on jo puolueen muiden valtuutettujen sekä kansanedustajan itsensä aliarvioimista.
Tässä nyt vain jännäillään, sitä miten uuden Kouvolan luottamusmiesjohto ja muu organisaatio alkaa järjestyä. Koskahan täällä Sippolassa kuntalaisen elämässä ensimmäisen kerran tuntuu uusi Kouvola?
maanantai 27. lokakuuta 2008
Tulos 77! Kiitoksia!
Kiitoksia 77 äänestäjääni ja tukijoukot!
Olosuhteisiin nähden mukava luku, 77 kannattajaa. Parhaimmat kiitokset kannattajilleni! Onnea valtuustoon päässeille! Muille ehdokkaille myös onnea ja parempaa menestystä seuraavissa koitoksissa!
Näiden vaalien tarkempaan analyysiin palaan myöhemmin.
Olosuhteisiin nähden mukava luku, 77 kannattajaa. Parhaimmat kiitokset kannattajilleni! Onnea valtuustoon päässeille! Muille ehdokkaille myös onnea ja parempaa menestystä seuraavissa koitoksissa!
Näiden vaalien tarkempaan analyysiin palaan myöhemmin.
perjantai 24. lokakuuta 2008
Liikaa, liikaa vai liian vähän?
Pitäisikö mainostaa enemmän?
Kaksi yötä ja kaksi päivää on vaalitulosten julkistamiseen. Tässä kunnallisvaalien ensikertalaista jo aikalailla jännittää. Vaalimainnonnan määräkin mietityttää, pitäisikö jakaa esitteitä hermokierros.
Onneksi värillinen vaaliesitepaperi on loppu. Menee sopivasti viimeiset päivät Sitoutumattomien yhteismainoksen, tämän blogin, kaiken vaalikoneissa ja nettiesittelyssä olevan sekä ennenkaikkea yllyttämieni aktiivisten yksittäisten henkilöiden toimenpiteiden varassa.
En ole ainakaan toistaiseksi havainnut, että Sippolan alueella olisi kukaan muu jakanut samantyylistä itse tehtyä esitettä kuin mitä jaoin ennen ennakkoäänestystä. Blogeja ja nettiesittelyjä ei myöskään ole monellakaan ja jos on, ehdokkaat kirjoittelevat niihin aika harvakseltaan. Tuhansia euroja maksavia lehti-ilmoituksia en ole laittanut. Yhteisilmoituksia Sitoutumattomilla on ollut saman verran kuin muillakin ryhmillä.
Muutamat ihmiset sanoivat, että ennakkoäänestysbussilla oli Sippolan pysäkillä vilkasta. Muissa ennakkoäänestyspaikoissa äänestäneitäkin kuuluu Sippolan seudulla olevan paljon. Tässä vaiheessa aktiivisuudesta suuret kiitokset!
Varsin moni puhuu äänestämään menosta varsinaisena äänestyspäivänä. Henkilökohtaisesti eniten pelkäämäni vastus "Sippolan Nukkuvien Puolue" taitaa olla nujerrettu. Jospa poliittisiin puolueisiin sitoutumattomalla ehdokkaalla on Sippolan seudullakin ollut tilaus jo pitkään. Toivon, että nukkuvista iso osa on vihdoin lähtenyt äänestämään ja samantien siirtynyt Sitoutumattomien kannattajiksi.
Täytyy myöntää silti, että kyllä pari mieshenkilöä juputti minulle tällä viikolla, että Kouvolaan ne äänet kuitenkin menee. En viitsinyt vastata, että niin meneekin heti sunnuntai-iltana kun keskusvaalilautakunta laskee Kouvolan kaupungin talolla kaikki uuden Kouvolan alueen äänestyspaikoista tulleet äänet yhteen.
Kuntaliitoksen päättivät edellisten valtuustojen päättäjät. Asiat olivat myös ajautuneet, ajettu tai laskettu ajautumaan ehkä kuntienkin, mutta ennenkaikkea valtion toimenpitein sellaiseen tilaan, että muuta asiallista vaihtoehtoa ei tainnut olla. Minä en tätä ennen ole ollut päättämässä minkään kunnan saatikka Suomen valtion asioista.
Nyt vain ollaan siinä tilanteessa, että uuden kotikaupunkimme Kouvolan asioita on tarmokkaasti alettava hoitamaan. Haluan siihen sippolalaisen näkökulman, mutta ehdottomasti myös oman näkökulmani. "Kuunteluoppilas" en halua olla, vaikka vaalien ensikertalainen olenkin. Eri asia on, että asioista pitää kysellä, neuvoja pitää kuunnella, muiden päättäjien kanssa pitää neuvotella ja itsekin pitää tutkia asioita. Niin olen tehnyt valtuuston ulkopuolellakin.
Pätevyyttä ja kokemusta minulla kuitenkin on yhteisistä asioista päättämiseen mielestäni aivan tarpeiksi. Julkista hallintoa ja laskentatointa on minua enemmän uuden Kouvolan valtuustoehdokkaista opiskellut vain muutama. Työkokemusta minulla on taloudellisten asioiden ja virastoissa asioimisen parissa yli 30 vuotta. Mielipiteisiin vaikuttamiseen ja ihmisten liikkeelle saamiseen on Sippolan kylätoiminta ja tapahtumien järjestäminen antanut joskus aika erikoisiakin kokemuksia.
Monet ovat myös tuttavuussuhteeni uuden Kouvolan alueella. Ja on meiltä täältä Sippolan seudulta aika monia suhteita myös erilaisiin valtakunnan vaikuttajiin. Onpa aika monen talon poika tai tytär päässyt merkittäviin asemiin. Kulttuuritapahtumiemme yhteydessä sippolalaisille on tullut myös mukavia julkkissuhteita.
Uuden Kouvolan valtuustossa olisin mielestäni uudenlainen, pätevä, kokenut ja erilainen valtuutettu. Mutta olenko sopiva? Olisiko joku muu vielä sopivampi? Äänestäjät päättäköön!
Kaksi yötä ja kaksi päivää on vaalitulosten julkistamiseen. Tässä kunnallisvaalien ensikertalaista jo aikalailla jännittää. Vaalimainnonnan määräkin mietityttää, pitäisikö jakaa esitteitä hermokierros.
Onneksi värillinen vaaliesitepaperi on loppu. Menee sopivasti viimeiset päivät Sitoutumattomien yhteismainoksen, tämän blogin, kaiken vaalikoneissa ja nettiesittelyssä olevan sekä ennenkaikkea yllyttämieni aktiivisten yksittäisten henkilöiden toimenpiteiden varassa.
En ole ainakaan toistaiseksi havainnut, että Sippolan alueella olisi kukaan muu jakanut samantyylistä itse tehtyä esitettä kuin mitä jaoin ennen ennakkoäänestystä. Blogeja ja nettiesittelyjä ei myöskään ole monellakaan ja jos on, ehdokkaat kirjoittelevat niihin aika harvakseltaan. Tuhansia euroja maksavia lehti-ilmoituksia en ole laittanut. Yhteisilmoituksia Sitoutumattomilla on ollut saman verran kuin muillakin ryhmillä.
Muutamat ihmiset sanoivat, että ennakkoäänestysbussilla oli Sippolan pysäkillä vilkasta. Muissa ennakkoäänestyspaikoissa äänestäneitäkin kuuluu Sippolan seudulla olevan paljon. Tässä vaiheessa aktiivisuudesta suuret kiitokset!
Varsin moni puhuu äänestämään menosta varsinaisena äänestyspäivänä. Henkilökohtaisesti eniten pelkäämäni vastus "Sippolan Nukkuvien Puolue" taitaa olla nujerrettu. Jospa poliittisiin puolueisiin sitoutumattomalla ehdokkaalla on Sippolan seudullakin ollut tilaus jo pitkään. Toivon, että nukkuvista iso osa on vihdoin lähtenyt äänestämään ja samantien siirtynyt Sitoutumattomien kannattajiksi.
Täytyy myöntää silti, että kyllä pari mieshenkilöä juputti minulle tällä viikolla, että Kouvolaan ne äänet kuitenkin menee. En viitsinyt vastata, että niin meneekin heti sunnuntai-iltana kun keskusvaalilautakunta laskee Kouvolan kaupungin talolla kaikki uuden Kouvolan alueen äänestyspaikoista tulleet äänet yhteen.
Kuntaliitoksen päättivät edellisten valtuustojen päättäjät. Asiat olivat myös ajautuneet, ajettu tai laskettu ajautumaan ehkä kuntienkin, mutta ennenkaikkea valtion toimenpitein sellaiseen tilaan, että muuta asiallista vaihtoehtoa ei tainnut olla. Minä en tätä ennen ole ollut päättämässä minkään kunnan saatikka Suomen valtion asioista.
Nyt vain ollaan siinä tilanteessa, että uuden kotikaupunkimme Kouvolan asioita on tarmokkaasti alettava hoitamaan. Haluan siihen sippolalaisen näkökulman, mutta ehdottomasti myös oman näkökulmani. "Kuunteluoppilas" en halua olla, vaikka vaalien ensikertalainen olenkin. Eri asia on, että asioista pitää kysellä, neuvoja pitää kuunnella, muiden päättäjien kanssa pitää neuvotella ja itsekin pitää tutkia asioita. Niin olen tehnyt valtuuston ulkopuolellakin.
Pätevyyttä ja kokemusta minulla kuitenkin on yhteisistä asioista päättämiseen mielestäni aivan tarpeiksi. Julkista hallintoa ja laskentatointa on minua enemmän uuden Kouvolan valtuustoehdokkaista opiskellut vain muutama. Työkokemusta minulla on taloudellisten asioiden ja virastoissa asioimisen parissa yli 30 vuotta. Mielipiteisiin vaikuttamiseen ja ihmisten liikkeelle saamiseen on Sippolan kylätoiminta ja tapahtumien järjestäminen antanut joskus aika erikoisiakin kokemuksia.
Monet ovat myös tuttavuussuhteeni uuden Kouvolan alueella. Ja on meiltä täältä Sippolan seudulta aika monia suhteita myös erilaisiin valtakunnan vaikuttajiin. Onpa aika monen talon poika tai tytär päässyt merkittäviin asemiin. Kulttuuritapahtumiemme yhteydessä sippolalaisille on tullut myös mukavia julkkissuhteita.
Uuden Kouvolan valtuustossa olisin mielestäni uudenlainen, pätevä, kokenut ja erilainen valtuutettu. Mutta olenko sopiva? Olisiko joku muu vielä sopivampi? Äänestäjät päättäköön!
keskiviikko 22. lokakuuta 2008
Vaalipäivä sunnuntaina 26.10.
Varsinainen äänestyspäivä vielä jäljellä
Näissä vaaleissa on ennakkoäänestysaikataulut historiaa. Varsinainen äänestys on sitten ensi sunnuntaina 26.10.2008 kello 9.00 - 20.00. Äänestyspaikat ovat minun kotikulmillani Sippolan koulu ja Kaipiaisten koulu. Varsinaisena äänestyspäivänä äänestys onnistuu vain omassa määrätyssä äänestyspaikassa.
Kolme päivää on aikaa innostaa, herätellä, houkutella tai jotain sellaista, millä niitä nyt oman kulmakunnan heikommin hereillä olevia äänestäjiä liikkeelle vain saisi. Kuten aiemminkin olen sanonut, kyydin tarjoamisella voisimme kukin antaa vielä panoksemme vaaleissa. Voisimme ehkä hyvinkin ratkaisevasti kääntää ääniä "omille" ja asioidenhoitovaltaa lähemmäksi omia asuinympäristöjä.
Kouvolan asioidenhoito pitää ottaa mahdollisimman hyvin hallintaan. Uusi valtuusto kokoontuu kuulema jo tämän vuoden puolella. Kotiseutuihmisenä toivon, että uudessa Kouvolassa on myös sopiva määrä Sippolan meininkiä.
Sippola ympäristökylineen on muun muassa uuden Kouvolan parhaita maaseutualueita, tunnettu erinomaisista maaseutuyrityksistään, melkein kadehdittu kylätapahtumistaan ja historialtaan uskomattoman rikas.
Panoksemme uudessa Kouvolassa täytyy olla merkittävä!
Näissä vaaleissa on ennakkoäänestysaikataulut historiaa. Varsinainen äänestys on sitten ensi sunnuntaina 26.10.2008 kello 9.00 - 20.00. Äänestyspaikat ovat minun kotikulmillani Sippolan koulu ja Kaipiaisten koulu. Varsinaisena äänestyspäivänä äänestys onnistuu vain omassa määrätyssä äänestyspaikassa.
Kolme päivää on aikaa innostaa, herätellä, houkutella tai jotain sellaista, millä niitä nyt oman kulmakunnan heikommin hereillä olevia äänestäjiä liikkeelle vain saisi. Kuten aiemminkin olen sanonut, kyydin tarjoamisella voisimme kukin antaa vielä panoksemme vaaleissa. Voisimme ehkä hyvinkin ratkaisevasti kääntää ääniä "omille" ja asioidenhoitovaltaa lähemmäksi omia asuinympäristöjä.
Kouvolan asioidenhoito pitää ottaa mahdollisimman hyvin hallintaan. Uusi valtuusto kokoontuu kuulema jo tämän vuoden puolella. Kotiseutuihmisenä toivon, että uudessa Kouvolassa on myös sopiva määrä Sippolan meininkiä.
Sippola ympäristökylineen on muun muassa uuden Kouvolan parhaita maaseutualueita, tunnettu erinomaisista maaseutuyrityksistään, melkein kadehdittu kylätapahtumistaan ja historialtaan uskomattoman rikas.
Panoksemme uudessa Kouvolassa täytyy olla merkittävä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)