Sippolassa tapahtuu:

Sippolan viikoittaiset kesätorit ja torikahvilat pe klo 14.00:

Viikoittainen Sippolan kesätori ja torikahvila on jo monia vuosia alkanut äitienpäivää edeltävänä perjantaina. Niin alkoi myös vuonna 2010, perjantaina toukokuun 7. päivänä klo 14.00.

Vapunpäivän aattona oli kylläkin Sippolan Jumppanaisten Vapputori, myynnissä mm. simaa ja vappupalloja.

Juhannusviikolla kesätori on torstaina. Kesätorit jatkuvat ainakin elokuun lopulle, joskus on viimeinen tori ollut lokakuun puolella.

Torikahvilaa pitävät vuorollaan lähikylien erilaiset yhdistykset ja järjestöt.

Sippolan kesätorilta on saanut mm. leivonnaisia, keväällä taimia, kesällä vihanneksia, joka toinen viikko tilateurastamon sianlihatuotteita, aika usein kalaa, kesällä uusia perunoita ja parhaaseen aikaan mansikoita.

Sippolan XXI Kylätori perjantaina 2.7.2010 klo 14.00 - 18.00:

Sippolan kylätorille on jo ennen juhannusta varannut paikkansa monta kymmentä aikaisempien vuosien kävijää. Uudenlaisia toriosastoja on monena vuonna tullut jälki-ilmoittautuneiden joukossa. Vonteenihan siellä aina pitää pienen avauspuheen ja kaupungin edustaja samoin. Vonteeni on tänä vuonna Matti Härmä Liikkalasta, kaupungin edustajaa toritoimikunta ei vielä kirjeessään ilmoittanut. Torin juontajaksi oli tänä vuonna merkattu Tuomo Kujala Hirvelästä.

Muutama mukava kahvila Sippolan kylätorilla myös on ja siellä voi sitten vaikka sen vuosien ja vuosikymmenien takaisen tuttavuuden kanssa kahvit hörpätä. Erityistä silmän iloa ja tunnelmaa luo torialueella rooliasuissaan arvokkaasti astelevat Historian Merkkihenkilöt 1800-luvulta.

ARS Sippola 16.6.-28.8.2010:

Sippulähteen kunnostustalkoot oli kyläläisten osuus ARS Sippolaan kuuluvaan historiallisen Sippulähteen ennallistamiseen. Sippulähteen ennallistaminen on kuvataiteilija Petri Kaverman taideteos.

Avajaiset oli 16.6.2010 klo 17.00 lähtien. Ohjelmassa oli mm. kirkkoherra Juhani Huovilan suorittama Sippulähteen siunaus. Sippolan hovin verannalla oli ARS Sippolan kuraattorien Johanna Vakkarin ja Sanna Ukkolan puheenvuorot sekä Kouvolan museonjohtajan Johanna Vuolaston Sippolaa ja sippolalaisia ylistävä puheenvuoro. Selvästikin Sippolan kulttuurielämässä lehti oli kääntynyt, niin nuoria ja uusia voimaihmisiä olivat Sippola-juuriset puhujat.
Siirtymäkävelyn aikana katsottiin ja esiteltiin jo muutama matkan varrella ollut taideteos. Pidin mm. Elin & Keinon osuvasti nimeämistä kylän seitsemästä epävirallisesta kulkureitistä viittoineen. Viitat kuulemma jäävät näyttelyn jälkeenkin paikoilleen. Myös kaikki näyttelyn viisitoista taiteilijaa esittäytyivät Sippolan hovin rappusilla olleessa tilaisuudessa.
Pub Wilhelmiinasta ja Sippolan hovin infotaulun laatikosta saa näyttelyn kartan ja taiteilijaluettelon. Kopsasin itselleni kyllä yhden valokopion hallussani olleesta esitteestä, että pääsen halutessani teoksia katsomaan ja mahdollisesti joillekin tuttavilleni esittelemään. Netistä löytyy ARS Sippola -tietoa mm. osoitteesta: www.arssippola.fi.

White House Bandin puistokonsertti 16.6.2010 klo 18.30
Sippolan hovin puistossa:

ARS Sippolan taiteilijoiden esittelyn ja pikkutarjoilujen jälkeen siirryttiin paikallisen bändin puistokonserttiin ja samalla piknikille, ainakin ne kenellä sattui eväitä mukana olemaan.

Tomi Metsäketo Sippolan kirkossa torstaina
1.7.2010 klo 19.00:

Sippolan Seudun Kylätoimikunta järjestää Vonteenin Valssin välivuonna kirkkokonsertin. Tomi Metsäketo on sukujaan kymenlaaksolaisia. Isä on varsin tunnettu muusikko hänkin, Iitistä kotoisin oleva Martti Metsäketo.

Netistä löysin muutaman näytepätkän Tomin italiaksi laulamista lauluista. Oli aika hienon kuuloista. Tomi Metsäketo on esiintynyt harvakseen ja konsertit ovat olleet välillä aika varattuja. Sippolan kirkkoon mahtuu 1.000 ihmistä kesävaatteissa, mutta mielestäni vain noin 500 istumapaikkaa on sellaisia, joista näkee ja kuulee hyvin.

Hirvelän hautausmaajuhla sunnuntaina
11.7.2010 klo 10.00:
Perinteinen ja yksi Suomen vanhimmista ja aikoinaan myös suurimmista hautausmaajuhlista on Sippolassa vuosittain vietettävä Hirvelän hautausmaajuhla. Aluksi on jumalanpalvelus ja väliajan kirkkokahvien jälkeen seuraa päiväjuhla.

Muistan kun 1950-luvun lopulla ajoimme polkupyörillä Saverolta Vanhaamaantietä Sipunsaaren kautta juhlille. Tärkeätä oli silloin väliajalla tarjottava limonadi, pumpernikkeli ja jäätelö. Siihen aikaan hautausmaajuhlissa oli myös aina serkkuja ja muitakin kaukana asuvia mielenkiintoisia sukulaisia paikalla.

Aurinko ja Kalterit VII, "Kartanoelämää"

28.8.2010 klo 14-17:
Oikeastaan Anjalan tapahtuma, mutta järjestetään näköjään tänä vuonna Sippolan hovissa. Seppeleenlasku on sentään Anjalassa Wreden hautausmaalla klo 12.00. Luennoitsijoina on mm. Ph.D. Hanna Mari Laakso ja kirjailija Pirjo Tuominen. Musiikkia esittää La Fiamma da Danza.

Kouvolan koululakkautuksista valitus hallinto-oikeuteen | Kymenlaakso | yle.fi

Kouvolan koululakkautuksista valitus hallinto-oikeuteen | Kymenlaakso | yle.fi

Kouvolan koululaiset lakkoilevat perjantaina | Kymenlaakso | yle.fi

Kouvolan koululaiset lakkoilevat perjantaina | Kymenlaakso | yle.fi

Kouvolan koulukeskustelu

Sippolan koulu

Farssin piirteitä on jo nyt Kouvolan koulujen tuhoamisprosessissa. Maakuntalehtemme on muutaman kuukauden aikana julkaissut "lopettamispäätöksiä" pidemmille ja lyhyemmille koululistoille. Millaisesta listasta viikon päästä tiistaina lehdistä luemme?

Listanlaatijoina ovat tähän asti havaintojeni mukaan olleet:
Sivistystoimen tilaajajohtaja Eero Mattila omilla listoillaan.
Konsulttina toiminut tohtori Raila Oksanen.
Konsulttityön ohjausryhmä.
Sivistystoimen johtokunta erimielisenä.
Opetus- ja kasvatuslautakunta kahdella kannallaan.
Opetus- ja kasvatuslautakunnan puheenjohtaja Juha Katainen.
Opettajien ammattijärjestökin on ottanut kantaa.
Rehtorit on organisoitu alueisiin ja kokoontuvat hekin.
Vajaaksi jäänyt valtuustoryhmien puheenjohtajien kokous.
Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki heittelee kouluja peliin.
Kaupunginhallitus on siunannut prosessin alkuunpanon.
Kaupunginvaltuusto on välillä todennut valmistelujen olevan "vaiheessa".

Sippolan koulu eli sen yläasteluokat on kahdessa kohtaa ollut pois listasta: alussa puhuttiin vain ala-asteita koskevista suunnitelmista ja jostain syystä myös aluetelevision ohjelmassa vilautetusta listasta puuttui Sippolan yläasteluokat. Huomautettakoon, että lähes koko keskustelun ajan on virheellisesti puhuttu Sippolan yläkoulusta.

Sippolassa on kuitenkin Sippolan koulu, jossa on luokat esikoulusta yhdeksänteen saakka. Monet koulun opettajat, opiskelutilat ja koulutaksit palvelevat sujuvasti kaikkia ikäluokkia. Kaikki toimii hyvin, koulu on kelvollisessa kunnossa, opettajatilanne on hallinnassa ja oppilasmäärätkin kasvussa.

Viime vuosina Kymijokivarren isot koulut Inkeroisista Kouvolaan ovat alkaneet potea järkyttävää oppilaspulaa. Sitä muuten ennustelin jo vuonna 2005 Sippu Jukolan kesänä käymämme koulusodan aikaan. Ja nyt sitten kaupunkimme "tärkeitä" ja "hyvien valinnaisten" kouluja yritetään väkisin hoitaa kuntoon tarjoamalla maaseudun lapsille Kouvolan kyytejä. Siltäkin tuntuu, että kaupunkimme jotkut tahot yrittävät pelästyttää lapsiperheet pois johtajille epämieluisista maaseutukylistä.

Sippolan yläasteluokkien oppilaita ahnehditaan moneen suuntaan. Uskomattomin veto on mitata Kaipiaisten ja Kouvolan Eskolanmäen välimatka luontevaksi suunnaksi. Minusta se "luonteva suunta" on Kaipiaisten koulun kohdalta noin 27 kilometriä eli vähintään viisi kilometriä pidempi matka kuin Sippolaan on. Suuri osa Kaipiaisten ala-asteen oppilaista asuu kuitenkin Kaipiaisista Sippolaan päin.

Moneen kertaan on Sippolasta tietoa lähetetty Kouvolamme kouluviranomaisille ja myös suoraan poliittisille päättäjille. Tietoa on mennyt sähköpostilla, paperipostilla, sanomalehtien kautta, puhelimella ja kai vähän radion ja alue-TV:nkin kautta. Netissä on kouluasioista kertovia blogeja ja facebookissa sivuja. Jotkut päättäjät siitä huolimatta lehtien sivuillakin väittävät, ettei kyläkoulujen edustajat pidä itsestään tarpeeksi ääntä. Sippolasta katsoen Kouvola on Haukkasuon takana, eihän huuto tietysti suoraan suon yli kuulu.

Naamakirjasta katselin, että Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksen aikaan maanantaina 22.2.2010 klo 17.00 lähtien pääsee huutamaan ison porukan mukana aivan Kouvolamme kaupungintalon portaiden tuntumaan. Minä taidan viritellä jonkun kumistimenkin mukaan.

Edelliseksi perjantaiksi 19.2.2010 meidän kylästä ehdotettu Kouvolan koululakko eli "lasten kotiopetus" näyttää myös keräävän ilmoittautumisia sitä mukaa kun tieto leviää. Tähän projektiin osallistun vain sivusta kun en enää ole koulussa ja poikanikin ovat jo seuraavissa opinnoissa.

Kouvolan maaseutukylien hyvää kehitystä haluan kaikin keinon edesauttaa. Kouvolalla on laaja ja lapsiperheitä puoleensa vetävä kyläverkosto. Muutamassa vuodessa maaseutu on asumisympäristönä muuttunut merkittävästi lasten ja nuorten kannalta.

Kännykät ja nettiyhteydet kuuluvat maaseudun lapsiperheillä vakiovarusteisiin. Maaseutunuori löytää facebookista kaverin aivan yhtä helposti kuin kaupunkilainenkin. Ratsastustallit, mopoporukat, bändikämpät, luontoharrastukset, nuorten riennot ja monet muut houkutukset saavuttaa 2000-luvun maaseudulla monta kertaa helpommin kuin kaupunkilähiöiden ahtaudessa.

Lunta on tänä talvena paljon. Kovimman pakkasen aurinko jo päivisin leudontaa. Riemukkaita kiljahduksia kuului aamulla pihalleni asti kun Sippolan koululaisia Sopenmäen ladulla liikkui.

Itse kukin voi nauttia rauhoittavista talvimaisemista.

Kouvolan koulukeskustelu

Lastemme tulevaisuus?

Mitään roolia minulla ei ole tällä hetkellä Sippolan kylällä eikä etenkään Sippolan koulussa. Laitan tähän kuitenkin tietoja Sippolan kouluasioita käsittelevästä kyläillasta kun näyttää, että kukaan muukaan niitä ei tänne nettiin ole laittanut.

Kyläilta on Sippolan koululla torstaina 7.1.2010
klo 18.30 ja sitä ennen on kahvitarjoilu.

Kouvolan kaupungin tilaajapuolen opetus- ja kasvatuslautakunta ym. päättäjiä kiertää torstaina ja perjantaina lakkautettavaksi ehdotetuilla Kouvolan kouluilla, Sippolassa lautakunta on kuulemma perjantaina iltapäivällä. Mm. se sekoitti kyläillan ohjelmasisältöä. Aikatauluongelmista huolimatta iltaan on kuitenkin tulossa Kouvolan koulupuolen virkamiehiä ainakin joku ja luottamushenkilöistä minullekin on mukaan tulosta ilmoittanut muutama. Eiköhän joukosta saada koottua mielenkiintoinen paneeli.

Koulun omaa väkeä, lasten vanhempia Sippolan ja Kaipiaisten alueiden kylistä sekä muitakin kyläaktiiveja toivotaan runsain joukoin paikalle. Muistetaan myös tuoda esiin Sippolan päiväkodin kehittämisasiat.

Tilaisuuden lehti-ilmoituksen ovat luvanneet maksaa Sippolan seudun 50 yrittäjää Sippolan Joulun Avauksista vuosien mittaan kertyneistä tuloista. Muutoin järjestelyjen takana ovat erilaisilla panoksilla Sippolan Seudun kylätoimikunta, Sippolan koulun vanhempain toimikunta, Sippolan koulun henkilökunta ja Sippolan koulun oppilaskunta.

Uteliaisuuttani ja asiaan aatteellisestikin suhtautuvana menen kyllä paikalle seuraamaan tilannetta. Jotain saatan siellä sanoakin.

Sippolan koulun historiaa

Sippolan alueella kyliä riittää, vaikka kouluolot muuttuvat alati

Puutunpa taas Sippolan koulun asioihin kun sen yläasteluokat jumittaa aina vaan uuden uljaan Kouvolamme "listassa". Itse kävin samassa koulussa kansalaiskoululuokat Saverolta käsin 1960-luvun alussa. Oppilaitoksemme nimi oli silloin Sippolan kansa- ja kansalaiskoulu.

Muistini mukaan Sippolan kansalaiskouluun tuli oppilaita Sippolan kirkonkylän, Järventaustan, Liikkalan, Turkian, Ruotilan, Hirvelän, Raussin, Saveron, Haapalan, Enäjärven, Saaramaan, Saares-Kelkan ja Kaipiaisten kansakouluista. Näiden koulujen kotikylistä ne koululaiset tulevat vieläkin Sippolan yläasteluokille, vaikka ala-asteet ovat jäljellä enää Sippolassa ja Kaipiaisissa.

Kaksi poikaani kävi sitten Sippolan koulun esikoulusta yläasteelle. Ala-aste ehti sinä aikana muuttaa Sippulähteen koulusta eli viipalekoulusta hometta pakoon Sippolan entiselle metsäkoululle ja sieltä yläkoulun viereen perusteellisesti kunnostettuun nykyiseen alakouluun.

Itse olen myöhemmin vuosien mittaan käynyt Sippolan koulussa mm. teknisen käsityön piirissä, Sippurastin, Sippolan Kunnon ja Satasien jumpissa, englannin tunnilla, venäjän tunnilla (1980-luvulla ja uudelleen 2000-luvulla), pankkituntien pidossa, koulun vanhempaintoimikunnan kokouksissa ja talkoissa, lasten joulujuhlissa ja erilaisten järjestöjen tilaisuuksissa.

Kuten edellä ilmenee Sippolan ja Kaipiaisten seudullakin muutoksiin kouluoloissa on totuttu. Mainittakoon, että 1990-luvulla Hirvelän ja Saveron kyläläiset oma-aloitteisesti yhdistivät koulunsa Raussin kouluksi. Raussin koulu on sen vuoksi alkanut ja loppunut kaksi kertaa. Koulusuunnittelun tempoilua ja lapsimäärien arvioinnin vaikeutta kuvaa se, että 1950-luvulla muutaman vuoden käytölle jääneen Raussin koulun lisäksi oltiin vähällä rakentaa Saittaran ja Enäjärven välille vielä Rajahongan koulu.

Sippolan koulun yläasteluokkia on yritetty siirtää 1980-luvulta lähtien Myllykoskelle ja Inkeroisiin. Ensin oli esteenä siirrettävän oppilasmäärän suuruus, puuttuvat tilat Inkeroisissa ja Myllykoskella sekä ylivoimaisen pitkät matkat Kaipiaisten, Saaramaan ja Saveron kylistä.

Yllättäen1990-luvulla tuli Sippolan koulun pelastukseksi lakimuutos, joka mahdollisti yläaste- ja ala-asteluokkien yhdistämisen. Sitten vielä vanha opettajien asuntola kunnostettiin ala-asteluokkia varten. Siitä lähtien koko Sippolan koulu on ollut samassa pihapiirissä ja erinomaisessa iskussa.

Suomalaisen maaseudun rakennemuutoksesta huolimatta Sippolan ja Kaipiaisten alueelle on kehittynyt monelle vähän huomaamatta lukuisia elinvoimaisia yrityksiä ja monet maatilatkin ovat Kaakkois-Suomen parhaita. Eipä ihme, että alueelle on syntynyt ja hakeutunut lapsiperheitä. Sippolan sekä Kaipiaisten koulujen oppilasmäärien kehitykset ovat 2000-luvulla olleet varsin mukavia verrattuna tuotannon alasajojen riivaamien tehdastaajamien lapsitilanteeseen .

Kaikesta huolimatta Jukolanviestikesänä 2005 Anjalankosken jääräpäät yrittivät äkkirynnäköllä saada aikaan päätöksen mm. Sippolan yläasteluokkien lopettamisesta. Sekin torjuttiin. Elokuussa mediavyörytyksen pehmittämä Anjalankosken kaupunginvaltuusto istui kello 18.00:sta yli puolen yön, mutta ei lopettanut Sippolan yläasteluokkia. Tappiona tosin kärsittiin silloin Enäjärven koulun ja Sippolan neuvolan lopettaminen.

Tuskin se Sippolan koulusta johtui, mutta 34-vuotisen taipaleensa jälkeen Anjalankoski liittyi vuoden 2009 alusta kuuden kunnan muodostamaan uuteen Kouvolan kaupunkiin. Palvelurakenteet rauhoitettiin yhdistymissopimuksessa kolmeksi vuodeksi ja yhdistyvien kuntien henkilökunnan työsuhdeturva viideksi vuodeksi. Eli aikaa piti olla rauhoittua ja kehittää uutta uljasta Kouvolaamme ja sen mukana mielestäni kaupunkimme suhteellisesti parasta osaa, elinvoimaisia maaseutukyliämme.

Mutta kaikkea sitä luulee. Kouvolan sekasortoisesta koulusuunnittelusta voimme lukea viime kuukausien lehdistä ja monilta nettisivuiltakin.

Vääntö jatkuu toistaiseksi.

Koulunkäyntiä

Kun menin Saveron kansakouluun vuonna 1955, oli meitä Saveron koululaisia 79. Luokkia oli seitsemän jaettuna kolmelle opettajalle. Kahdeksas jatkoluokka mukaan lukien oppilaita oli 1950-luvulla joinakin vuosina yli 100 (ks. Savero-kirja s 288). Neljännen luokan jälkeen aina muutama oppilas lähti oppikouluun, useimmiten Kouvolaan. Saman kaupungin hyvistä vaatekaupoista käytiin myös ostamassa kuusijuhlapuku ja muitakin kouluvaatteita.

Vuonna 1960 Saveron koulu muuttui kuusiluokkaiseksi. Käytiin linja-autolla Sippolassa 7. ja 8. luokka kansalaiskouluna. Aikanaan Saveron lapset sitten kävivät Sippolassa kunnallista keskikoulua ja Sippolan yläastetta. Vuonna 1992 Saveron ala-aste yhdistettiin Hirvelän ala-asteen kanssa Raussin ala-asteeksi. Sitten Raussin ala-aste yhdistettiin jo Sippolan ala-asteeseen, joka toimi väliaikaisesti Halla-Sippolan rakennuksissa Hevoshaan arboretumin ja aarnimetsän tuntumassa mitä ihanimmassa puistoympäristössä.

Nyt Saveron lapset ovat käyneet jo useamman vuoden Sippolan koulussa esikoulua, ala-asteluokkia sekä yläasteluokkia. Saverolaiset ovat viettäneet koulupäivänsä mm. Sippolan kirkonkylän, Hirvelän, Liikkalan, Ruotilan, Haapalan ja Matarojan lasten kanssa. Yläasteluokille on mukaan tullut vielä Kaipiaisten, Enäjärven ja Saaramaan lapset. Kaikissa näissä kylissä on minullekin paljon tuttuja ihmisiä jo kansalaiskouluajoiltani ja vielä enemmän myöhemmiltä työvuosiltani. Näistä kylistä on 50 vuotta käyty Sippolan kirkonkylässä koulua. Vanhemmat ovat hyvin tienneet, että missä ja minkälaisessa koulussa heidän lapsensa käy.

Moneen muuhun Sippolan seudun kylään verrattuna saverolaisille 2009 alkanut uusi Kouvola ei pitänyt kummoinen järkytys olla. Kaksikin kuntarajaa Saveron kylän ja vanhan Kouvolan kaupungin väliltä vain poistui. Utin suuntaan oli jo aiemmin valmistunut hyvä pikitie ja rautatien eritasoristeys. Kouluasioissa Haukkasuon reunalta suunniteltiin Utin ala-asteelle menoa. Myös Kouvolan lukiot, Pohjois-Kymen musiikkiopisto ja peruskoulunkin musiikkiluokat olisivat nyt samassa kunnassa. Tosin Kouvolaan on Saverolta osin vilkasta pikitietä 20 kilometriä kun Sippolaan on vain 10 km vähän huonompaa, mutta rauhallista kylätietä.

Suunniteltiin ja odoteltiin toiveikkaana Saverollakin uusia Kouvolan hyötyjä. Ensimmäinen Kouvolan vuosi ei loppuun ehtinyt kun Kouvolan johtajien avaus tuli. Konsultin laskelmien mukaan saadaan isot säästöt Kouvolan kaupungille ja hyvät valinnaisaineet Saveron lapsille kun he alkavat mitä pikimmin käymään yläasteluokkansa Inkeroisissa. Siinä ei kuulemma paljon haittaa kolmena lukuvuotena aamuin illoin yli 25 km paikoin kiharaista hiekkatietä, välillä kurvikasta kestopäällystettä ja jokerina yhden Suomen vaarallisimman runkotien ylitys.

Onneksi suunnitelma kuitenkin taitaa olla vain painajaisuni ja samaa sarjaa kuin Kouvolan timanttitornit, Repoveden kirnu ja vanhan Kouvolan Kiina-haaveilut. Suunnitelmasta palkkion nostanut konsulttikin oli vielä reilut kaksi vuotta sitten Sippolan ja Kaipiaisten koulupiirien kokoisen Lemin kunnan sivistysjohtaja, vaikka tohtori onkin. Siirtyi sitten 1.11.2007 Suomen kyläkouluja hävittämään.

Anjalankosken vallanpitäjäthän kävivät Sippu Jukolan kesänä 2005 äkkirynnäköllä koulujen ja neuvoloiden kimppuun. Lopullinen päätös yritettiin tehdä silloin alle kuukauden kuluessa suunnitelman julkistamisesta. Sippolan seudulla onnistuttiin silloin kovalla työllä torjumaan iso osa hävityksestä, mutta pahana tappiona koen edelleen Sippolan neuvolan lopettamisen. Hyvät tilat ovat olleet kohta neljä vuotta tyhjillään. Tilojen lämmityskulut kyllä juoksevat kaikki talvet. Toivottavasti tiloihin saadaan siirrettyä mahdollisimman nopeasti Sippolan päiväkoti, joka on monet vuodet ollut Senaattikiinteistön ahtaissa tiloissa vuokralla.

Arvaan, että nyt Kouvolassa koulujen hävittäjillä on taktiikkana väsytyskeskustelut. Lapsiperheiden suurimmat höyryt lasketaan aluksi päin suunnittelijoita ja kovanahkaisia virkamiehiä. Kuvitellaan, että herkät valtuutetut saadaan päättämään kouluasia kevättalvella laimeammassa ilmapiirissä esimerkiksi Vancouverin Olympialaisten aikaan. Tosin keskustelun pohjanakin suunnitelma on aivan töppö. Esimerkiksi sivun 21 karttaan on Sippolan ja Kaipiaisten alueelle jäänyt merkitsemättä yli 100 kuljetusoppilasta, Sippolan ala-aste on merkitty Liikkalaan ja muilla sivuilla kuljetusreitit miten sattuu.

Koulumomentin päälle on jo tähän mennessä kokoontunut monenlaisia tilaajia ja tuottajia. Ohjausryhmän, tuottajajohtokunnan ja tilaajalautakunnan kokouksien jälkeen kaupungin hallitus tehnee ehdotuksensa kaupungin valtuuston päätöstä varten tammi-helmikuussa. Sitä ennen mm. koulujen vanhempainyhdistykset, yksittäiset lapsiperheiden vanhemmat ja kylätoimikunnat vääntävät rautalangasta vallanpitäjille, että konsultin koulusuunnitelma on väärään aikaan ja väärin tehty.

Minun kantani on, että monestakin syystä olisi parasta puhaltaa Kouvolan kuuma ja sekava koulupeli poikki ainakin vuodeksi. Saisi niihin pohjatietoihinkin jotain tolkkua. Kouvolan kaupungin päättäjät voisivat vuodeksi keskittyä mm. kaupungin elinkeinoyhtiöiden, sairaalapiirin ja kiinteistöjen selvittämiseen. Pienenä asiana Sippolan koulussakin pitää pihaa muotoilla ja rajan ryteikköä siistiä.

Kouluviranomaiset voivat lisätä koulusuunnitelmaan mm. koulualueiden ennakoitavissa olevat muuttovoitot ja toisaalta muuttotappiot ja ne nimenomaan lapsiperheiden osalta. Kouvolan koulujen kotisivut pitää kiireesti yhtenäistää ja laittaa edustavaan kuntoon.

Savero on Sippolan seudun monen muun kylän tavoin Suomen elinvoimaisinta maaseutua. Sippolan ja Kaipiaisten seudulta löytyy monta Kaakkois-Suomen ja koko Suomenkin kärkiyritystä ja maatilaa.

Laitoin tänne blogiini vähän muuteltuna tämän kirjoituksen kun se ei kerinnyt Savero-lehden joulunumeroon.

Hyviä päivähoitoja, koulupäiviä, joululomaa ja muutenkin joulunaikaa!